Lue keskustelun säännöt.
Siskoni on aivan pohjalla oleva alkoholisti.
01.10.2011 |
Rypee päiväkausia viina ja lääkehuuruissa missä sattuu ja koira on yksin kotona. Kusee ja paskoo sisälle. Vuoden harkinnan jälkeen tein nyt eläinsuojeluyhdistykselle ilmoituksen, että käyvät tarkistamassa koiran olot.
Tunnen hirveitä omantunnontuskia, kun puutun muiden elämään, mutta olen miettinyt koiraa päivittäin. No tosin siskoanikin. Mutta hän nyt näyttää jotenkin pärjäävän jopa sekopäisenä, mutta koira ei pärjää ilman selvän ihmisen seuraa.
Asun 700 km päässä siskostani. En voi olla koiraa ulkoiluttamassa ja siskoa auttamassa jatkuvaan.
Kommentit (2)
asuinkaupunkinsa sosiaalihuoltoon, mutta hoitoon ei voida pakottaa. Pitää itse haluta. Hyviä hoitopaikkoja olisi tarjolla vaikka heti. Olen siis voimaton siskoni suhteen, mutta koiraa luvattiin mennä heti ensitilassa katsomaan.
Siskollani myös alaikäinen lapsi, mutta ei sekään näytä huolettavan sosiaalitoimea. Vaikka jo 10 vuotiaasta asti vietti jopa jouluja yksin, äidin kännätessä pitkin maita ja mantuja. Nyt onneksi jo 17 v ja opiskelee eri paikkakunnalla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän asuu yli 500 km päässä. Jos ei viikkoon vastaa puhelimeen niin soitan hätäkeskukseen. Aika ajoin isukki on roudattu poliisin voimin joko putkaan selviämään tai päivystykseen arvioon.
Mutta kun ei ole mielisairas niin eihän häntä voi pakottaa hoitoon. Palaa sitten kotiin ja sama meno jatkuu.
Oikeasti, en jaksa enää.
Jos kuolisi lopultakin pois niin loppuisi tämä ainainen huoli.