Jos on mukautettu oppimäärä kielissä, pääseekö lukioon?

Hienoja puheita voi olla, mutta käytäntö on se, että lukiossa ei saa tukea isoihin oppimisvaikeuksiin.



Mukautus sinänsä ei estä lukioon pääsyä (on jopa helpompaa päästä yksilöllistetyillä paremmilla numeroilla kuin vaikkapa normivitosella), mutta se osaamisen taso on se tärkeä pointti, kuten sanoitkin.



Amiksessa selviää heikommilla taidoilla ja apuakin on enemmän.

Hyvämaineiset lukiot ei "huoli", mutta joku ns. keräilylukio (joka ottaa kaikki, että pysyy pystyssä ja saa valtion tuet) ottaa kaikki halukkaat. Mutta toisaalta kannattaa miettiä siltä kannalta, että mitä järkeä on peruskoulussa jo oppimisongelmissa olevan mennä lukioon. Sama kuin huonon piirtäjän ja epätaiteellisen pitäisi mennä taidealalle tai epämusikaallisen opiskelemaan oopperalaulajaksi. Jokainen menee taipumustensa mukaan peruskoulun jälkeen. Lukio on aika kielipainotteinen ja peruskoulussa ilmenneet oppimishäiriöt ovat harvoja poikkeuksia lukuunottamatta este opinnoille siellä. Lisäksi kielten opiskelu on kumulatiivista eli uusi rakentuu vanhan päälle, joten peruskoulussa mukautettu on jo valmiiksi jäjessä ikätovereitaan ja tahti vaan kiihtyy.



Lukioon huijataan paljon nuoria nykyään rahan takia. Pienet lukiot haluaa pysyä pystyssä ja jokainen opettaja tietää, ettei kaikki väkisin haalitut peruskoulun vitoset pääse koskaan ylioppilaaksi, mutta siitä ei välitetä. Olkoon siinä aikansa, niin rahat juoksee valtiolta ja oma palkka säilyy. Nuorten ihmisten itsetunnon latistamista ja ajan/resurssien tuhlausta se on.



Niin, itsellä kokemusta tuollaisesta toiminnasta opettajana. Moraali on siitä kaukana, kun vitosilla roikotetaan oppilasta pari vuotta lukiossa, vaikka tiedetään, ettei ikinä pääse ylioppilaaksi. Rehtori vaan sanoo suoraan, että tarvitaan rahat ja laitetaan lopettamaan sitten toisena vuonna, niin ei ole rumentamassa yo-tuloksia.

että opiskelija ei kykene omaksumaan normaalia peruskoulun oppimäärää. Joten lukioon ei todellakaan ole asiaa. :)



Jatko-opinnot järjestyvät kyllä ammattikoulussa, joko normaalin tai sitten sielläkin mukautetun oppimäärän mukaan. Nykyisin on jo esimerkiksi aika liuta mukautetusti lähihoitajaksi opiskelleita.



Ammattitutkinto järjestyy nykyisin kaikille, vaikka sitten kriteereitä mukauttamalla. :)

pääsee lukioon ja tarvitsee esim avustajan niin sellaisen voi kyllä saada...

aika kamalaa jos pelkkä kielten osaaminen vaikuttaa jatko-opintoihin paljon.

Minulla on paljon vanhoja eläkeläissukulaisia, on opettajia, rehtoreita, tohtoreita, lääkäreitä ja monet heistä eivät osaa englantia yhtään. Siihen aikaa ei opiskelussa tarvittu kieliä. Nykyään on monia ammatteja, joissa ei kieliä tarvita, mutta silti sitä vaaditaan.

aika kamalaa jos pelkkä kielten osaaminen vaikuttaa jatko-opintoihin paljon.

Minulla on paljon vanhoja eläkeläissukulaisia, on opettajia, rehtoreita, tohtoreita, lääkäreitä ja monet heistä eivät osaa englantia yhtään. Siihen aikaa ei opiskelussa tarvittu kieliä. Nykyään on monia ammatteja, joissa ei kieliä tarvita, mutta silti sitä vaaditaan.

terveisin lukihäiriöisen kielien kanssa tappelevan, mutta matemaattisesti lahjakkaan lapsen äiti - ei taida lukiopaikkaa meidän lapselle irrota, vaikka ei sentään ole mukautuksia tarvinnut.

Minulla on paljon vanhoja eläkeläissukulaisia, on opettajia, rehtoreita, tohtoreita, lääkäreitä ja monet heistä eivät osaa englantia yhtään. Siihen aikaa ei opiskelussa tarvittu kieliä. Nykyään on monia ammatteja, joissa ei kieliä tarvita, mutta silti sitä vaaditaan.

On varmasti totta, että sukulaisesi eivät osaa englantia, mutta kyllä heidän on aikanaan pitänyt opiskella koulussa ruotsia ja jotain toista vierasta kieltä, todennäköisesti saksaa. Kansakoulunopettajaksi saattoi kyllä päästä kansakoulupohjalta seminaarien kautta ilman kielitaitoa, mutta muut luettelemasi aineet ovat vaatineet kyllä lukion käymisen ja vähintään kahden kielen (ruotsi + jokin vieras kieli) kirjoittamisen ylioppilaskirjoituksissa.

Opettaja on ja ei todellakaan mitään kieliä ole koskaan opiskellut.

arvosana on jatkohaussa yhtä arvokas kuin mukauttamaton. Tiedän opiskelijan, jolla oli mukautus matematiikasta, haki ja pääsi hyvään lukioon ja on valmistumassa sielä piakkoin. Matematiikan kanssa on kyllä ilmeisesti jouduttu tekemään töitä. Mukautus voidaan myös purkaa jo peruskoulun aikana, jos siihen ei ole enää tarvetta. Tällaisiakin tapauksia teidän.



Tietysti mukautukset kielissä ovat varmasti aika pysyviä juuri tuon kumuloitumisen takia. Toisaalta myös oppimisen erilainen tapa voisi tuolloin auttaa. Äitini kertasi lukiossa luokan saksan arvosanansa takia, kävi kesän töissä Saksassa ja kirjoitti siitä laudaturin kirjoituksissa.

teoriassa myös mukautetulla todistuksella saa saman jatko-opintokelpoisuuden kuin tavallsieslla todistuksella. Tämä tarkoittaa kuitenki nvai nsitä vaihtetta, kun peruskoululaitos sylkee oppilaa itsestään ulos. Seuraavassa vaihesssa toisen asteen oppilaitokset valitsevat, keitä ottavat sisään. Mikään laki ei voi pakottaa oppilaitosta ottamaan oppilaakseen opiskelijaa, joka on merkittävästi honompi kuin muut sisään pääseeet. Mukautetun oppimäärän suorittanut on: hänen numeronsa on aina alle viitonen.



Yhteishaussa hakukaavakkeeseen merkitään arvosana ja siitä ei sänänsä näy, onko se mukautettu vai tavallinen. Lisäksi siinä kysytään että "olen suorittanut peruskouluni (Rasti ruutuun) yleisen oppimäärän mukaan, (rasti ruutuun) osittain mukautetusti, (rasti ruutuun) kokonaan mukautetusti". Kun näihin ruutuihin pistää rasteja, oppilaitos tajuaa, että "tässä on opiskelija, jonka kanssa meillä tulee olemaan enemmän töitä kuin tavisopiskelijosisa ja niissäkin on jo liikaa. Seurauksena he eivät halua tällaista opiskelijaa vaivoikseen. Osa ammattikouluista ottaa heitä, koska siitä saa edelleen valtionavustusta. Lukiot eivät juurikaan ota. Itse olen kuullut vain steinerkoulun ottaneet tämmöisiä oppilaita ja silloinkin oppilaalle todettiin suoraan että "me emme sitten tue mitenkään, samat vaatimukset on suoritettava ja on omalla vastuullasi, miten siihen pystyt".



Nykyään lukiossa ei voi kerrata luokkia. Samaa kurssia saa yrittää suorittaa kaksi kertaa.

Ammattikouluun pääsin ja sielä ei ollut mitenkään mukautettua tai tukea saanut siihen. Korkeata kielitasoa sielä ei edes vaadittu, joten sielä pärjäsin hyvin.

Nyt opiskelen ammattikorkeassa ja sielä vaaditaankin jo vähän enemmän, mutta ainoa mitä sielä voi saada on vapautus kielten opiskelusta silloin kun on vaikea lukihäiriö. Välimuotoja ei siis ole, se on sitten vaan pärjättävä.

Muutenkin tuntuu mitä korkeammalle mennään koulutus asteessa sitä vähemmän kiinnitetään huomiota oppimisvaikeuksiin ja oppimistyyleihin.

Päättötodistuksessani ei tosiaankaan kyllä lukenut että minulla on ollut mukautettu opetussuunnitelma... joten ei ammattikoulut sen perusteella kuten ei lukiotkaan voi valita oppilaitaan.

oppilaat jotka ovat suorittaneet peruskoulun joustavassa opetuksessa kuten nykyään sanotaan, hakevat yhteyshaun joustavassa haussa kuten myös ne joilla ei ole suomalaisen peruskoulun päättötodistusta...

opinahjo että ihmettelen mitä järkeä sinne olisi hakea oppilaan jolla on pahoja oppimisvaikeuksia kielissä? Miten hän siellä lukiossa pärjäisi?