Onko joku ihminen katkonut sinuun välit niin että on kertonut avoimesti syyn? Miltä se tuntui?

nostan

On.

Ystäväni syytti minua valehtelijaksi asiasta jossa minulla oli todisteet että en valehdellut mutta hän ei kuunnellut. Välit meni täysin poikki. Olen myös hänen lapsensa kummi.

Tästä aikaa n 15 vuotta enkä tervehdi häntä jos vastaan tulee. Välit ovat täysin poikki.

Vierailija kirjoitti:

On.

Ystäväni syytti minua valehtelijaksi asiasta jossa minulla oli todisteet että en valehdellut mutta hän ei kuunnellut. Välit meni täysin poikki. Olen myös hänen lapsensa kummi.

 

Tästä aikaa n 15 vuotta enkä tervehdi häntä jos vastaan tulee. Välit ovat täysin poikki.

mitä tekisit jos pyytäisi anteeksi?

nosto

Vierailija kirjoitti:

On.

Ystäväni syytti minua valehtelijaksi asiasta jossa minulla oli todisteet että en valehdellut mutta hän ei kuunnellut. Välit meni täysin poikki. Olen myös hänen lapsensa kummi.

 

Tästä aikaa n 15 vuotta enkä tervehdi häntä jos vastaan tulee. Välit ovat täysin poikki.

Mulla sama, paitsi ei ole todisteita siitä etten valehdellut. 

Joo. Oltiin aika uusia ystäviä, kun ystäväni sanoi, että ei halua olla kanssani mitään tuttavia läheisempiä, koska ei kokenut meillä olevan mitään yhteistä. Hoiti tilanteen ihan niin asiallisesti, kuin tuossa tilanteessa on mahdollista.

Kyllä se siinä tilanteessa, ja hyvän aikaa sen jälkeen harmitti, mutta nyt ymmärrän entistä ystävääni. Olin nuorempana läheisriippuvainen ja todella ekstrovertti, mutta sosiaaliset taitoni olivat huonot, enkä osannut keskustella, joten varmasti olin raskasta seuraa. Miettikää nyt itse, että teitä ihailisi huomionkipeä ja yksinäinen ihminen, joka ei kuitenkaan osaa jutella muusta, kuin säästä ja itsestään, ja hyvä jos niistäkään. Tämä ystävä sen sijaan oli todella ihastuttava ihminen, hänellä oli paljon ystäviä, eikä varmasti ollut ensimmäinen kerta, kun kaltaiseni mölliskä tarjoutui hänelle tyrkylle.

Ei meillä välit virallisesti katkenneet, mutta mitenkä nyt tuollaisen jälkeen tuttavana jatkat? Moikataan, kun törmäillään mutta muuten ei olla oltu tuon jälkeen tekemisissä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On.

Ystäväni syytti minua valehtelijaksi asiasta jossa minulla oli todisteet että en valehdellut mutta hän ei kuunnellut. Välit meni täysin poikki. Olen myös hänen lapsensa kummi.

 

Tästä aikaa n 15 vuotta enkä tervehdi häntä jos vastaan tulee. Välit ovat täysin poikki.

mitä tekisit jos pyytäisi anteeksi?

Voisin antaa anteeksi mutta ystäväksi en enää palaisi. Liian monta vuotta kulunut.

Harmittelin tätä silloin tosi pitkään,enää ei näiden vuosien jälkeen harmita.

Hyvä ystävä sanoi, että olen valittaja ja rukuttaja, näen kaikessa jotain huonoa ja haluan mustasukkaisesti omistaa toiset ihmiset ja heidän aikansa. Siksi hän ei halua olla seurassani.

Tiesin, että tuo oli tekosyy, oikeastaan toinen ihminen oli kääntänyt hänet minua vastaan.

Olimme ystäviä kouluaikoina ja tapasimme tuolloin (lähes) päivittäin koulun jälkeen. Tapaamiset harvenivat myöhemmin hänen muutettuaan, mutta asui kuitenkin melko lähellä (n. 40 km). Huomasin kuitenkin olevani ainoa, joka otti yhteyttä ja muutenkin tapaamisaikaa ei koskaan oikein löytynyt. Ihmetyttää, kun muutama vuosi aiemmin olin hänen paras kaverinsa.

On ja ei, lähden siitä että pitää puhua asiat selviksi. Ei se auta kun kertoo muille jos mitäkin sontaa.

Sukulainen pisti välit poikki 25 vuotta sitten vanhempiini ja minuun. Syy ei koskaan kunnolla selvinnyt. Kaikenlaista sekavaa sieltä tuli, mutta ei mitään selkeää. Toinen sukulainen pisti samoin poikki jotain 15 vuotta sitten, syy perintöriita.

Kaverini pisti välit poikki pari vuotta sitten. Sieltäkin tuli jotain sekavaa syyttelyä, mutta ei mitään selkeää. En siis tiedä syytä. Hän otti vielä yhteyttä vuosi sitten ja käyttäytyi kuin mitään ei olisi tapahtunut, sitten vain vaietakseen uudelleen.

Vierailija kirjoitti:

Joo. Oltiin aika uusia ystäviä, kun ystäväni sanoi, että ei halua olla kanssani mitään tuttavia läheisempiä, koska ei kokenut meillä olevan mitään yhteistä. Hoiti tilanteen ihan niin asiallisesti, kuin tuossa tilanteessa on mahdollista.

Kyllä se siinä tilanteessa, ja hyvän aikaa sen jälkeen harmitti, mutta nyt ymmärrän entistä ystävääni. Olin nuorempana läheisriippuvainen ja todella ekstrovertti, mutta sosiaaliset taitoni olivat huonot, enkä osannut keskustella, joten varmasti olin raskasta seuraa. Miettikää nyt itse, että teitä ihailisi huomionkipeä ja yksinäinen ihminen, joka ei kuitenkaan osaa jutella muusta, kuin säästä ja itsestään, ja hyvä jos niistäkään. Tämä ystävä sen sijaan oli todella ihastuttava ihminen, hänellä oli paljon ystäviä, eikä varmasti ollut ensimmäinen kerta, kun kaltaiseni mölliskä tarjoutui hänelle tyrkylle.

Ei meillä välit virallisesti katkenneet, mutta mitenkä nyt tuollaisen jälke

Sanon täältä sivusta että hemmetin hienoa itsereflektiota ja kasvua olet käynyt läpi, ja että olet varmasti ihastuttava ihminen itsekin, tai siltä kuulostat. Ja sellaista ei opi jos ei sitä itsessään ole, toisin kuin sosiaalisia taitoja vaikka jotkut ei niitäkään.

Ystävä erosi todella vaikeasta ihmisestä. Tämä ihminen sai monet hyökkäämään häntä vastaan ja aiheuttamaan monenlaista haittaa. Hän luuli, että olen yksi heistä. Ymmärrän todella hyvin, että miten stressaava tilanne on ollut. Hän silti erehtyi. Välit menivät poikki kuitenkin sen takia, että tuli ilmi, että hänellä oli kätkettyä vihaa minua kohtaan.