Lue keskustelun säännöt.
Mistä oppisin, miten nykynuoriso puhuu? :-D
30.09.2011 |
Kirjoitan novellia, jonka päähenkilö on teini-ikäinen (n. 14-15 v). Pulma on, että olen itse keski-ikäinen täti-ihminen (miten tässä näin pääsi käymään?), enkä ole nuorison kanssa tekemisissä. Ikinä. Missään.
Mulla ei ole aavistustakaan, miten nykynuoret puhuvat, minkälaisia ilmaisuja käyttävät, minkälaisia asioita arvostavat jne. - minkälaisita asioista se niiden kulttuuri, kokemusmaailma ja maailmankuva muodostuu. Sellainen mielikuva on, että paitsi ilmaisut, myös ajatusmaailma on nykyään vähän erilainen kuin silloin kultaisella 80-luvulla...
Tuleeko kenellekään mieleen vaikka jotain keskustelupalstaa, teiniblogeja tms. josta voisin vähän ottaa mallia? Urbaanin sanakirjan ja feissarimokat olen toistaiseksi löytänyt.
Kommentit (12)
Sellainen pississivusto on olemassa, en kyllä valitettavasti muista suoraa linkkiä, mutta sieltäkin joku sanakirja löytyi
Jotain just tällaista etsin... Tietäisikö joku linkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellainen pississivusto on olemassa, en kyllä valitettavasti muista suoraa linkkiä, mutta sieltäkin joku sanakirja löytyi
Jotain just tällaista etsin... Tietäisikö joku linkin?
se on kyllä aika vanha. Suosittelen nuorten keskustelupalstoja, esim. Demiä. Kannattaa myös hakeutua sellaisiin pakkoihin, jossa voit "salakuunnella" nuorten keskusteluja. Busseissa ja kahviloissa usein onnistuu.
se on kyllä aika vanha. Suosittelen nuorten keskustelupalstoja, esim. Demiä. Kannattaa myös hakeutua sellaisiin pakkoihin, jossa voit "salakuunnella" nuorten keskusteluja. Busseissa ja kahviloissa usein onnistuu.
Täytyypä kai alkaa hivuttautua! Olen (varmaan monien kirjoittamista harrastavien ihmisten tapaan) kärkäs salakuuntelija, mutta samanaikaisesti mä pelkään aina kovasti kärähtäväni. No, taiteen tähden kai täytyy sit vaan riskeerata oma maine ja kunnia... :-P
Tuon Demin olemassaolostakaan en ollut ihan tietoinen - tai siis nyt kun mainitsit, olen siitä kyllä kuullut, mutta enpä olisi omin päin muistanut. Kiitos vinkeistä!
Mistä te tiedätte mikä tyyppi ap on? Annatte hänelle tässä hyviä vinkkejä, missä voi tavata ja jutella nuorien kanssa.
Toiseksi ap, kai tiedät, että kirjoittajan kannattaa pysytellä aiheissa, jotka tuntevat. Esim kirjaa ei kannata kirjoittaa liian kaukaa omasta elämästään, eikä myöskään novellia. Tästä syystä tarinasi vähän haiskahtaa. Tulee kylmät väreet!
Olen havainnut, että pysyn ihan ajan hermolla vain täällä roikkumalla. Osaan lähes kaikki teinieni sanonnat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitan novellia, jonka päähenkilö on teini-ikäinen (n. 14-15 v). Pulma on, että olen itse keski-ikäinen täti-ihminen (miten tässä näin pääsi käymään?), enkä ole nuorison kanssa tekemisissä. Ikinä. Missään. Mulla ei ole aavistustakaan, miten nykynuoret puhuvat, minkälaisia ilmaisuja käyttävät, minkälaisia asioita arvostavat jne. - minkälaisita asioista se niiden kulttuuri, kokemusmaailma ja maailmankuva muodostuu. Sellainen mielikuva on, että paitsi ilmaisut, myös ajatusmaailma on nykyään vähän erilainen kuin silloin kultaisella 80-luvulla... Tuleeko kenellekään mieleen vaikka jotain keskustelupalstaa, teiniblogeja tms. josta voisin vähän ottaa mallia? Urbaanin sanakirjan ja feissarimokat olen toistaiseksi löytänyt.
Älkää nyt vinkatko tälle mitään! :(
Mistä te tiedätte mikä tyyppi ap on? Annatte hänelle tässä hyviä vinkkejä, missä voi tavata ja jutella nuorien kanssa.
Toiseksi ap, kai tiedät, että kirjoittajan kannattaa pysytellä aiheissa, jotka tuntevat. Esim kirjaa ei kannata kirjoittaa liian kaukaa omasta elämästään, eikä myöskään novellia. Tästä syystä tarinasi vähän haiskahtaa. Tulee kylmät väreet!
mikä vainoharha! Ota nyt järki käteen. Kyllähän nyt nuoria on joka paikassa, joten aika helppo niitä on tavata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän tulee mieleen, että jos on täti-ihminen, niin miksi se pitää naisvaltaisella palstalla mainita erikseen? Oletus on, että kirjoittaja on nainen, ellei sitten...
Muutenkin olisi outoa, että keski-ikäinen nainen olisi noin neuvoton. Onhan hänellä varmaan kavereita, joilla on lapsia.
Mistä te tiedätte mikä tyyppi ap on? Annatte hänelle tässä hyviä vinkkejä, missä voi tavata ja jutella nuorien kanssa. Toiseksi ap, kai tiedät, että kirjoittajan kannattaa pysytellä aiheissa, jotka tuntevat. Esim kirjaa ei kannata kirjoittaa liian kaukaa omasta elämästään, eikä myöskään novellia. Tästä syystä tarinasi vähän haiskahtaa. Tulee kylmät väreet!
mikä vainoharha! Ota nyt järki käteen. Kyllähän nyt nuoria on joka paikassa, joten aika helppo niitä on tavata.
Tällaisissa asioissa ei voi olla liian varovainen. Kirjoitan itse ammatikseni, enkä koskaan kyselisi vinkkiä tällä keinolla erilaisista puhetavoista. Hälytyskellot todella pärähtivät soimaan.
Jos senkin vuoksi, että lähes koskaan kirjoittaja ei ala kirjoittamaan aiheesta, joka on hänelle täysin vieras. Mitä kirjoitettavaa siitä olisi? Ovathan nuoret paljon muutakin kuin tapansa puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä vastaat keskusteluun, miksi noin hiljenit?
Oho, jopas mun viestini näköjään säikäytti!
Tuskin mikään, mitä tässä vaiheessa enää sanon, saa mieliä muuttumaan, niin että jätetään sovinnolla koko aihe. Ja onhan se ymmärrettävää sikäli, että toi hivuttautuminen ja salakuuntelu kuulosti kyllä pahalta... :-D
Kirjoittajana olen itse sitä mieltä, että liian orjallisesti ei tosiaankaan pidä noudattaa sitä ohjetta, että pitäisi pysytellä siinä aihepiirissä jonka todella tuntee. Päinvastoin, omasta mielestäni se on yksi typerimmistä neuvoista, joita aiheen tiimoilta toistellaan. Rajojaan täytyy myös kokeilla, sillä lailla homma pysyy kiinnostavana ja haasteellisena.
Sitä paitsi siinä mielessä aihe ei ole mulle tuikituntematon, että olenhan itsekin aikoinaan ollut teini-ikäinen. Siitä vaan on kolme vuosikymmentä aikaa! Ajat sekä puheenparsi on sillä välin muuttuneet, ja taustatyötä joudun nyt tekemään autenttisen sävyn tavoittamiseksi.
Toivon että edes jonkun huolet nyt näillä eväin olisivat vähän hälvenneet.
en kyllä valitettavasti muista suoraa linkkiä, mutta sieltäkin joku sanakirja löytyi