Lue keskustelun säännöt.
olen helpottunut että vauvavuodet meillä nyt OHI
16.07.2011 |
Kuopus 1 v ja lapsiluku täynnä. Varmasti tuun haikeilemaanki mut nyt päällimmäinen tunne kiitollisuus kahdesta lapsesta ja HELPOTUS kun ei enää edessä vauvavaihetta. Eikä synnytystä.
Eipä silti, ei tuo kuopus vieläkään nuku hyvin ja heräilee 3+ kertaa yössä mut tästä silti vaan ylöspäin:)
Kommentit (6)
monta lasta sulla on ja minkä ikäinen olet?
Mulla on 3 lasta (nuorin vielä ihan pikkuinen) ja haluaisin, että lapsiluku on tässä. Siis haluaisin, että aivoni tajuaisivat sen. Tämä on hyvä ja tämä riittää. Olen hyvin onnellinen lapsistani ja kiitollinen.
Mutta miksi sydän sanoo, että ei vielä sterilisaatiota? Olen 30-vuotias.
Miten saisin itseni ymmärtämään, että tämä on vika vauva ja se on hyvä asia?
Mistä sen tietää, että lapsiluku on täynnä, miten se tunne tulee ja mistä tiedän varmasti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että tämä on ehdottomasti viimeinen raskaus ja sitten lapset on tehty. Neljästä lapsesta olen kyllä aina haaveillutukin. Silti emmin sen sterilisaation suhteen, mulla ikää 35 v.
Me ollaan kyllä vauvavuona juhlittu aina eri etappeja:
-4 kk: saa aloittaa soseet, pidemmät yöunipätkät ja vähemmän puklailua
-6 kk: saa aloittaa unikoulun
-12 kk: vauvavuosi on ohi!
Meillä siis on ollut nyt putkeen kolme huonosti nukkuvaa lasta, ja siksi tuo nukkuminen on ollut meille se isoin asia.
Mutta vuosi enää, ja sitten se on siinä!
Olen 32 v. En osaa vastata sulle joka epäröit..mulla vahvistaa kyllä asiaa että mies ei halua enempää, jos hän haluaisi niin EHKÄ vois taivutella mut vaikka vaikea nyt kuvitella kyllä. Mä ootan et ns. päästään elämässä eteenpäin, että on kaksi leikki-ikäistä jotka osaa toimia, ymmärtää puhetta, joita voin huvittaa ja leikittää, eli ei 1v on vielä siinä mielessä vähän vauva mut kasvaa kokoajan:) En oo myöskään koskaan ollu vauvakuumeinen vaan halunnut lapsen, mut ei ois ollut suuri katastrofi jos lasta ei ois tullut. Helppo sanoo mut luulen niin..pieni katastrofi mut ei suuri:)
Sanoin kyllä neljännestä laitoksella, et tää on onneäks viimenen punnerrus. Kätilö sanoi, että hänellä on viis lasta ja sinäkin kerkeet hyvin vielä muutaman lapsen tekasta. Sanoin kivuissani, ei enää ikinä :D
Nyt olen 39 v ja toivon raskautuvani. Elämä on kyllä lasten kanssa jo todella helppoa. (20, 18, 14 ja 7)
Mutta niin vaan on iskeny aivan älytön vauvan kaipuu. Ja tätä ei helpota yhtään se, että vanhin lapsista sanoi mulle joku aika sitten, että jos äiti teet vielä vauvan ja se on poika, niin siitä tulee Justus.
Sillon aattelin, että hetkinen eikö mun omat lapsetkaan pidä mua vielä liian vanhana vauvantekopuuhiin :D
eikä todellakaan tunnu et vauva-aika olis ohi just noiden hemmetin yövalvomisten takia..
Mä odotan sitä et lapsi kasvaa omatoimisemmaksi, ja nukkuu yöt, ja osaa sanoa mikä on hätänä tai mitä on vailla.