Kotonaolo ahdistaa, mutta reissussa hyvä olla.

Sama juttu täällä, että läheiset ja vanhemmat asuvat kaukana ja paikkakunalla missä asun on vain pari läheistä ystävää joilla omat kiireensä ja arkensa. Huomasin olevani vanhempieni luona entisellä kotipaikkakunnallani niin tyytyväinen ja onnellinen. Heti kun palasimme kotiin viikonlopun jälkeen, ajatuskin kotiin palaamisesta ahdisti. Yksinäinen olo, vauvan kanssa kaksin neljän seinän sisällä. Mieheni on töissä päivät. Odotan kovasti, että hän palaa töistä ja saan aikuista seuraa ja apua vauvan hoitoon.

Luulen, että se liittyy jotenkin arjenhallinnan vaikeuteen. Reissussa ei samalla tavalla tarvitse ottaa arjesta vastuuta kuin kotona. Kotona tuntuu, että koko ajan ovat monet asiat kesken ja kaaoksessa enemmän tai vähemmän. Reissussa ei tällaisia murheita ole. Tarkoitan reissaamisella sekä hotellissa että sukulaisissa olemista.

ilman mitään katkoja. Arjessa on onni jnejne joojoo, mutta ei se aina nyt niin ihanaa ole. Reissussa kaikilla on kepeä mieli eikä vastuu paina samalla lailla, onhan se ihanaa.

Johtunee siitä, että meillä on niin sotkuista/epäjärjestystä kotona, joten tuun kiukkuiseksi taas heti kun tullaan kotiin.

En ehdi siivota tarpeeksi.

Toinen mistä hermot menee usein, on tietokone ja tv... Ajanvarastajat ja laiskistajat...

ja kantaa ruuat pöytään. Senhän vuoksi sinne lomalle mennäänkin että voisi rentoutua.

luulisin että itsellä se johtuu yksinäisyydestä. vaikka muutamia kavereita onkin, niin kaikki läheiset asuu kaukana.

Taidan tehdä asioista vähän liian vaikeita.

ap