koirani kuolema
Menetin 6 v. 10 kk:n ikäisen rottweilerin lonkka- ja nievelsairauksien takia viime perjantaina. Koirani oli todella kipeä. Nyt suru on niin suuri, etten tiedä kuinka selviän. Kotini on nyt hiljainen. Koskahan tuska hellittää???
Kommentit (7)
Olen sitäkin miettinyt jo, mutta jotenkin tuntuu, ettei mikään korvaa mun omaa domia. Toivon, että tämä tuska hellittäisi edes hieman.
Oma rakas koirani kuoli syliini viime syksynä. Ikävä on edelleen kova. Pahinta surua kesti noin kuukauden, nyt voin jo muistella itkemättä.
Anna itsellesi aikaa surra. Pentu ei sitä surua poista, vaikka ilahduttaisikin.
Kiitos viestistä. Helpotusta minäkin toivon tähän suruuni!
Vieläkin tulee tosi ikävä, mutta ei ole enää koko ajan mielessä. Aikahan siihenkin auttaa, ei muu. Tai sitten koiranpentu.
syövälle. Kauhea tauti, myös koiralle, suretti niin kun ei voinut muuta kuin lievittää kipuja ja helliä, ja toinen oli hyväntahtoinen oma itsensä loppuun saakka... Lohtuna on tämän koiran pentu, joka on nuori ja terve, talo ei ole täysin tyhjä. Mutta koville ottaa ja tuhkat on tuolla hyllyssä vielä laskematta mökkimaan multiin. En tiedä, milloin pystyn tekemään sen :(
Koirat opettavat meitä osaltaan rakastamaan ja välittämään. Muistele teidän hyviä hetkiä... ja ota toinen koira kun olet valmis. Siitä on niin paljon iloa!
Tiedän, että aika auttaa suruun. Elän nyt tätä suruaikaa. Uusi koira, ei ehkä tunnu hyvältä ajatukselta, ainakaan nyt. Tsemmpiä vain sullekin!!
Voistko hankkia uuden pennun helpottamaan suruaikaa,