Lue keskustelun säännöt.
Nyt se varmistui, EN halua toista lasta.
14.07.2011 |
Lapseni aloittaa nyt esikoulun ja olen vauvakuumeillut jo kauan, silti uskallus on puuttunut ja olen miettinyt haluanko aloittaa kaikki alusta.
Kaipaan raskautta,synnytystä ja sitä tunnetta mikä valtaa sydämen lapsen syntyessä ja hänen kasvaessa.
Nyt olen 2 päivää hoitanut ystäväni 5kk vauvaa ja lapseni on myös ollut kotona.
EN koskaan halua tätä rumbaa mikä nyt on ollut, vauva huutaa kuin hinaaja kuten oma lapseni aikoinaan.
Yhdellä kädellä kannattele vauvaa ja hyssyttele, toisella väännä isommalle ruokaa, lämmitä pulloa ja taistele syömisessä kun ei meinaa kelvata.
Anna isommalle aikaa ja samalla yritä pitää asuntoa siistinä. Jne Jne..
Kyllä se nyt niin on, että meidän perhe on tässä nyt valmiina.
Mielelläni hoidan muiden lapsia kun tarvitsee, mutta haluan pitää elämämme näin helppona mitä se nykyään on kun olemme selvinneet supervaikeasta vauva-ajasta, taapeovaiheesta jne.
Helpotus iski kun vihdoin tiedän mitä haluan :)
Kommentit (3)
mutta itse en mitenkään saa toisten lapsia hoitamalla sitä onnen tunnetta, mitä oma lapsi tai vauva tuo. Ebkä ole myöskään vauvakuumetta potenut, sen vuoksi kun ja jos olen muiden vauvoja nähnyt. minulle se on ihan henkilökohtainen juttu, saada se oma vauva ja lapsi.
meillä myös esikoululainen, eikä hänestä ole vauvan kanssa muuta kuin apua ja iloa. Oma sisko tai veli on kullanarvoinen asia, eika sellaista suhdetta saa muualta, vaikka kuinka kävisi muiden lapsia kylässä tai hoidossa. Muiden lasten hoito on ikäänkuin työtä, kun taas oma lapsi on elämän ilo, ihan eri lailla tärkeä ja rakas...
Itse siis tunnen näin ja muut saat tehdä omat valintansa sekä päätöksensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt tunnen onnea, sillä jaksan monen tunnin huudit jne loistavasti koska tiedän ettei se kestä omalle kohdalleni kuin sen hoitoajan :)
Oma lapsi jos olisi kysessä olisi jaksettava 24/7
Esikoisen vauva-aika oli aivan kamala ja silti jotenkin sitä kaipaa, mutta nyt onneksi tosiaan tulin siihen tulokseen miksi väsyttää itseä uudelleen kun näinkin on hyvä.
Asunto pysyy siistinä, pyykit eivät kasaudu, en unohtele väsymyksessä omaa nimeäni ja tuon tytön kanssa on todella mukava puuhailla ajan kanssa kaikkea ja viettää aikaa yhdessä.
Toinen lapsi varmasti toisi myös iloa, mutta myös sen väsymyksen.
Itse en ole kokenut jääneeni mistään paitsi ainoana lapsena joten en omanikaan kohdalla sitä surkuttele.
Mieluummin pidän hänellä iloisen ja jaksavan äidin kuin väsyneen ja kiukkuisen.
Ihana onnentunne kun se kuume vihdoin katosi :)
AP
Onnittelut sulle täydestä sydämestäni! Vauvakuume on todella kauhea psyykkinen sairaus ja siitä parantuminen suuri onni!