Ollessani lapsi, viikonloput kyläiltiin aina sukulaisissa tai

omalla tunnolla?



Minulle on tehty selväksi, että jos yritän erota, mies pitää lapset. Miehen sukulaiset aikovat valehdella minusta tarpeen mukaan mitä tarvitsee. Olen puun ja kuoren välissä, jos eroan, joudun riitelemään tulisesti lapsista ja jos monta ihmistä puhuu valheita minua vastaan, mitä voin tehdä?

kun seurustelit? Oliko silloin jo odotettavissa ko. toiminta?

Eli ei ollut ihan "odotettavissa" oleva asia. :) Tämä lienee täällä av:lla sellainen kummallinen asia, että siis mies voi muuttua seurusteluajankin jälkeen. Oletus on, että mies on juuri se, mihin "sata vuotta" sitten tutustui. Vuodet eivät muuta ketään, lasten syntymät eivät muuta mitään, elämän rypyt ja kolhut eivät muuta mitään...

Itse olen raitis ihminen ja äiti. En taatusti katselisi tuollaista juovaa miestä. Tee miehelle pian selväksi, että otat eron, jos vielä kerrankin juo. Ja oikeasti alat suunnittelemaan eroa ja laitat asuntoa hakuun.

Itse olen raitis ihminen ja äiti. En taatusti katselisi tuollaista juovaa miestä. Tee miehelle pian selväksi, että otat eron, jos vielä kerrankin juo. Ja oikeasti alat suunnittelemaan eroa ja laitat asuntoa hakuun.

ja on valmis valehtelemaan mitä hyvänsä. On jo valehdellutkin ties kelle.

Avioliiton aikana perheen seura ei ole kiinnostanut, mutta kun alettiin puhumaan erosta, niin yhtäkkiä kiinnostikin :(



En siis osaa auttaa, sanonpa vaan että puun ja kuoren välissä olen minäkin.

Olen aina hoitanut meillä lapset ja kantanut päävastuun heistä. Mies on tuonut leivän kotiin ja vapaa-ajan viettänyt milloin missäkin "ansaitulla harrastereissulla raskaan työn vastapainoksi". Tämä peli alkoi toisen lapsen syntymän jälkeen. Ja jos olen johonkin tästä lasten saatavilta lähtenyt, mies on hommannut jonkun sukulaisensa lapsia vahtimaan. Ei ole pahemmin vastuuta ottanut. Mutta "jatkossa toki ottaisi", jos minä otan ja lähden... voi, voi..

ja on valmis valehtelemaan mitä hyvänsä. On jo valehdellutkin ties kelle.

Avioliiton aikana perheen seura ei ole kiinnostanut, mutta kun alettiin puhumaan erosta, niin yhtäkkiä kiinnostikin :(

En siis osaa auttaa, sanonpa vaan että puun ja kuoren välissä olen minäkin.

hyvin on toiminut. saattaa ottaa kerran vuodessa siiderin, mutta senkin niin ettei minun tarvitse sitä nähdä. Mieheni oli joskus suhteen alkuaikoina kerran humalassa ja totesin silloin ilmoitusluontoisena asiana, että jatkossa en tule hyväksymään alkoholinkäyttöä silmissäni ja siitä alkaen on ollut käyttämättä. eikä ole valittanut.

se ottaminen tapahtuisi joskus, niin eipä haittaisi. Mutta kun se on jatkuvaa ja siitä on tullut sellainen, että jos sanoo ottavansa saunaoluen, se ei toki tarkoita yhtä olutta vaan vähintään 3-4. Tai jos joskus kysyn, kun on perjantai, että ostitko olutta paljon. "en ostanut yhtään" Sitten hänellä on jotain siideriä pussillinen autossa ja hakee sen itsetyytyväisenä ja sihauttaa auki. Jos erehdyn ihmettelemään, että eihän sun pitänyt ottaa. "no puhuinko mitään oluesta"

Mitenhän se mies sit jaksaisi yksin hoitaa niitä lapsia ja herätäkin pitäis aikasin. Etköhän sä ne aika pian sais takasin. Ota vaan ero.



Puhut miehen juomisesta neuvolassa ja ilmotat sosiaalitoimistoon, ei ne lapsia juopolle anna.

ei tässä maassa kukaan "ota lapsia" minkään valheiden avulla. Jos lapset ovat suhteellisen pieniä vielä, olet ihan täysipäinen ihminen ja olet kantanut muksuista päävastuun aina, ei sellaista tuomioistuinta olekaan joka antaisi lähivanhemmuuden viinaan menevälle isälle. Pitää olla rankkoja todisteita sinua vastaan, jos niin voisi käydä.



Jos katsot että tuollainen elämäntyyli ei ole sinulle ja lapsille hyväksi, älä lähde miehen mukaan ja tee selväksi, että ero tulee jos tyyli ei muutu. Kännääminen alkaa jossakin vaiheessa muuttua lapsistakin epämiellyttäväksi, vaikka ehkä he eivät kovin pieninä vielä ymmärrä kaikkea siihen liittyvää. Omaa kokemusta tästä asiasta minulla on valitettavasti runsaasti, sillä omat vanhempani harrastivat tuota samaa menoa ja alkoholisoituivatkin vuosien varrella pahasti...



Jos näyttää sille, että ero tulee, niin hanki vaikka oikeusaputoimistosta lakineuvontaa / lakimies itsellesi, ettet ole miehen ja alkoholisoituneen sukunsa vietävissä. Ala pitämään kirjaa miehen viinankäytöstä ja mahdollisista kännitoilailuista + muistakin raskauttavista tosiasioista. Kaikki huolellisesti muistiin todisteiden kera - voit tarvita jotakin "kättä pidempää" jatkossa!

Ovatko sukulaiset sanoneet sinulle henkilökohtaisesti, että aikovat valehdella miehesi puolesta vai onko miehesi sanonut niin? Jotenkin en oikein usko tuollaiseen sukulaisten yhteisrintamaan, liekö miehesi uhkailua vain? ja muutenkin tosiaan se, että miehesi aikoo ottaa lapset tuosta vain, ei kuulosta ihan helposti toteutettavissa olevalta, ellet ole asunnoton ja työtön mielisairas narkkari. Eikö yhteishuolto ole päivän sana?