G: oletko anoppisi kaltainen/näköinen/muistutatko häntä jotenkin?
Onko edes totta, että mies valitsee äitinsä kaltaisen naisen?
Kommentit (39)
Anoppi on 150cm pikkuruinen lähes rinnaton nainen ja toki ikääkin on liki 50v enemmän kuin minulla.
ja tätä piirrettä mieheni inhoaa molemmissa
niin minulla ja anopillani ei juuri ole yhteisiä piirteitä, etenkään ulkonäössa.
muistuta anoppia ulkoisesti enkä luonteeltani, eri alalla työskennellään ja harrastuksistakaan ei löydy yhteistä. Kiva anoppi kuitenkin ja aina riittää mielenkiintoisia keskustelunaiheita hänen kanssaan (muutakin kuin lapset!).
Mieheni ei muista äitiään oikeastaan ollenkaan, oli niin pieni kun äiti kuoli. Joten ei oikein ole vertailukohtaa.
Myöskään veljeni vaimo ei muistuta meidän äitiämme juuri ollenkaan. Pidän heistä molemmista, ja molemmat ovat älykkäitä naisia, mutta luonteeltaan aivan erilaisia.
ulkonäöllisesti en ole samanlainen. Yksi sama harrastus löytyy, molemmilla suorastaan intohimo tämä harrastus. Luonteessa joitakin samoja piirteitä, jotkin taas ihan erilaisia.
ja anopilla samanlainen maku asioiden suhteen vaikka ikäeroakin 45vuotta.
En ole anoppini kaltainen/näköinen muuten kuin että olemme molemmat lyhyitä, n. 160cm. Siinäpä taitaa olla ainut yhteneväisyys. Eikun onhan meillä samanlaiset puhelimet! :D
todellakaan, ollaan ihan erilaisia ihmisiä.. Onneksi...anoppi on todella itsekäs
mutta luonteeltaan ollaan samanlaisia. Erona se että minä otan muut huomioon, enkä töksäyttele mielipiteitäni puolituntemattomille.
anoppi on persjalkainen,valittaja,joka ei ole koskaan kannustanut lapsiaan. Anoppi on myös erittäin ilkeä ja tyhmä ja meikkaa suttuisesti vaaleansinistä luomiväriä ja kaameat kajalit.
mutta jotkut luonteenpiirteet ovat samankaltaisia. Oli aika hassu tunne kun huomasin nuo yhteiset piirteet! :) Ne eivät ole mitään päällimmäisiä ja ilmeisiä asioita, mutta kyllä ne ovat olemassa.
Minulla on kiva anoppi, joten tämän asian tunnustaminen ei kirpaise yhtään. Siksi olenkin nuo piirteet hoksannut, että olen ystävystynyt ja tutustunut anoppiini niin hyvin.
En keksi yhtään asiaa, jossa muistutettaisiin toisiamme.
minä olen pitkä(178cm) ja normaalipainoinen(70kg), Olen lihaksikas. Anoppi todella laiha, oikeastaan en löydä parempaa sanaa kuin ruipelo, ja aika lyhyt (150cm?).
Sellaisen näköinen että on polttanut elämänsä norttia.
Luonteemme on todella erilaiset. Anoppi on vähän hissukka ja tuntuu koko ajan pyytelevän anteeksi olemassaoloaan, ja oikeasti, se on todella rasittavaa.
Minä olen yleensä vieraiden/sellaisten seurassa joita en tunne (siis että olen tavannut usein, mutta en tule toimeen), aika varautunut, mutta yleensä kuitenkin aika puhuvainen mutta kuitenkin kiinnostunut ihmisistä.
Anopilla on huono tapa jäädä jankkaamaan asioita..
No onhan sitä ikäeroa jotain 30-40-vuotta, kai. En rehellisesti sanottuna tiedä, kun anoppi ei puhu itsestään tai mistään minun kuullen. En tiedä että pelkääkö hän minua. No pelätköönsä, itsepähän ei aikoinaan halunnut tutustua.
pitkä, tumma, aika kolho (jopa ruma), luonteeltaan säyseä ja tasainen.
Minä olen keskimittainen, vaalea, luonnonkaunis, luonteeltani arvaamaton ja räiskyvä.
En sitten tiedä, mikä parempi on. En nauti omasta kontrolloimattomuudestani, mutta jos se miehelleni sopii, niin...?
se olis kyllä pahin painajainen...
Olemme molemmat ainakin pieniä ja kiukkuisia :) Arvo- ja ajatusmaailman puolella onkin sitten aika isoja eroja. Onneksi anoppi asuu toisella puolella Eurooppaa. Välit on oikein hyvät :)
Täysin päinvastoin, ja hyvä niin :)