Ketään, jolla lapsiluku jäänyt pienemmäksi perhe-elämän RANKKUUDEN vuoksi?
Olen aina ajatellut, että kolme lasta olisi hyvä. Nyt on kaksi ja tuntuu, että koko tämä juniorin vauvavuosi on ollut niin uuvuttava, etten enää halua samaan ryhtyä vapaaehtoisesti.
Löytyykö täältä muita, joilla on käynyt samoin? Millaisia ongelmia teillä oli jaksamisenne kanssa?
Kommentit (4)
Meille piti tulla alun perin ainakin kuusi. Sitten, kun lapsensaanti osoittautui vaikeaksi, päädyttiin laskemaan neljään. Nyt lapsia on kolme ja tähän saa jäädä.
Keskimmäinen on erityislapsi, jolla on oletettavasti ADHD ja vielä roppakaupalla muitakin ongelmia. En vain enää jaksa!
Neljää ajateltiin mutta kolmeen tämä saa jäädä
kanssa on niin kädet täynnä työtä, etten halua lisää tähän syssyyn. Joten lisälapsiajatukset saa odottaa ainakin viisi vuotta. Sitten pohdimme, jaksaako sitä vielä, onko varaa ja tuleeko edes enää raskaaksi silloin.
En kestä ajatusta, että kolmannen kanssa olisi niinkuin esikoisen. Niin sitä sanotaan, että lapset muuttuu kerta kerralta helpommiksi ;) mutta en uskalla riskeerata. Asiat on nyt verraten hyvin, vaikka molemmissa lapsissamme on erityispiirteensä, jotka teettävät työtä - en mitenkään kestäisi enää kolmatta, joka ehkä saisi homman epätasapainoon.