Siis onko 4-vuotiaallakin jokin uhma vai mikä??? Apua!!!
Meidän juuri 4 v. täyttäny ttyttö on aina on vilkas ja tempperamenttinen.
Mutta nyt hänestä on tullut ihan kamala. Tekee koko päivän kiusaa kaikilla mahdollisilla tavoilla, joko pikkuveljelleen, mulle tai isälleen. Tönii, tuuppii, kiehnää vieressä... Vääntää ja kääntää ruokapöydässä, puhuu ruoka suussa, räkii. Kun pitäisi tulla sisälle, lähtee juoksemaan karkuu. Kärttää koko ajan seuraa, kysyy: " Mitä ME sueraavaksi tehdään?" Ei juurikaan viihdy itsekseen. Ja kaikkea tätä maustaa pirullinen, hampaat irvessä väännettävä naurun kiherrys tai tajuton raivoitku.
Lisäksi tytöllä on julmetti isä-vaihe. Hakee erityisesti isänsä huomiota ja tällä palaa siihen hermo. Tilanne on erityisen paha nyt kesälomalla. :/
Auttakaa, tämä alkaa olla aika rasittavaa.
Kommentit (9)
vanhempaa tyttökaveria. Kukaan tenava jaksa leikkiä loputtomiin yksin. Jos on lomalla päivähoidosta, on varmaan vieläkin tylsempää.
samanlainen 4-vuotias tyttö! Tosin tilanteeseen vaikuttanee juuri syntynyt pikkuveli.
ja tuntuu, että uhmaikä on tullut takaisin. Meillä on kylläkin kuviossa myös 7 kk ikäinen pikkuveli... Keväällä kun puhuin tytön hoitajalle (kyllä, hän on osa-aikaisesti hoidossa vaikka minä olen kotona, paheksukaa nyt sitä kaikki), tämä totesi vain, että " ainahan noilla lapsilla on jokin uhma menossa" . Ilmeisesti meidänkin kiltti neitimme on vain kasvamassa ja alkaa omaksua asioita ja tapoja ja mielipiteitä muiltakin kuin meiltä vanhemmiltaan. Odotan jännityksen sekaisella kauhulla murrosikää...
Ensin on 2-vuotisuhma, sitten neljä-vuotisuhma, sitten tulee eskari-uhma, koulunaloitusangsti, 12-vuotiaana alkaa varhaisteinikiukuttelu, joka pahenee 16-vuotiaaksi asti, sitten ehkä vähän hellittää... :-D
2 v " uhmasta" kuulin vasta kun sain esikoisen. Ennen se oli ihan tavallinen käsite?
2-vuotiaana , 3-vuotiaana oli kriisi kun kuopus syntyi, 4-vuotiaana uhmaa,
ja nyt 6-vuotiaana tuntuu jo ihan murrosikäiseltä. En enää pärjää sille,
siis noin sanallisesti :)
johtuu varmaan paljolti siitä; että taloon syntyi vauva ja on aika mustasukkainen ja huomionhaluinen ja siitä; että on nyt kotona äitin ja vauvan kanssa ja kavereita ei ole...aikaisemmin oli siis päiväkodissa...
Kaikki pitäisi tehdä hänen mielensä mukaan, kun ei tehdä mielettömiä raivoitkupurkauksia. Pelleilee ruokapöydässä, tuntuu että on muuttunut ihan kaameaksi pikkuhirviöksi. Tappelee isoveljensä kanssa ja kirkuu järkyttävän kimeällä äänellä kun asiat eivät suju hänen mielensä mukaan. On aina ollut tempperamenttinen mutta nyt tosiaan aivan älyttömän lyhytpinnainen. Ehkä kuuluu ikään, en tiedä, toivottavasti menis pian ohi.