Lue keskustelun säännöt.
"Antaa miehen hoitaa tyylillään"
02.07.2011 |
Usein kuulee sanottavan noin, kun äiti/puoliso kritisoi miehensä lastenhoito- tai kodinhoitotaitoja. Lisäksi saa vielä haukut päälle, että "eihän se ukko koskaan edes halua tehdä mitään jos olet koko ajan nipottamassa ja hönkimässä niskaan".
Totta osittain, mutta hieman vaan v*tuttaa, kun miehen "oma tyyli" hoitaa em. asioita on hieman "sinne päin". Lapset syövät pelkkiä eineksiä ja herkkuja mahakipuun asti, katsovat telkkarista ihan mitä vaan eikä mies puutu siihenkään, kämppä on kuin pommin jäljiltä jne. Pyykit on saattanut laittaa koneeseen, kun olen muistutellut, mutta sinne ne ovat sitten jääneet mädäntymään.
Mitä hittoa siitä tulisi jos minäkin alkaisin toteuttaa vastaavaa tyyliä? Tuntuu, että minulla on vastuu lasten kasvatuksesta ja hyvinvoinnista ja mies on vaan joku pikku-apulainen joka välillä "auttelee". Ei paljoa voi hyvillä mielin lähteä mihinkään reissuun tms. kun tietää, että hommat ovat vaan kasaantuneet ja lapset p*skaisia, kun eivät ole käyneet pesulla.
Ei tuo mies mikään läpimätä ole, vaan oikein rakas. Mutta tänään on taas tällainen päivä. Samaistuuko kukaan kertomukseeni? Ja voin itse kirjoittaa tähän av:n vakiovastauksen niin muiden ei tarvitse vaivaantua. Eli: "mistä te näitä kusipäitä oikein naaraatte?! Onneksi minun mieheni..."
Kommentit (2)
juuri tuossa toisessa ketjussa juristi-isä hoitaa lastaan niin että kaikki kilvan huutavat lastensuojeluun soittoa lapsen kaverin äidille, joka käytännössä hoitaa lasta kaiken päivää.
Samanlaista kuulostaa olevan työkaverin miehen lapsen hoito, välillä 4v on pihalla leikkimässä yksin kun työkaveri menee kotiin työstä klo 21.30, mies ei ole huomannut että lapsi lähtee ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko esim. jutelleet omista lapsuudenperheistänne ja siitä, millaiset roolit isällä ja äidillä oli, miten lapsia hoidettiin ja mitä itse toivotte perhe-elämältänne?
Se, että käsketään antaa miehen hoitaa tyylillään ilman kyttäämistä, tarkoittaa minusta sitä, ettei mamma koko ajan kyylää vieressä että onko vauvalla sopivan väriset vaatteet tai harjattiinko hampaat ennen iltavaipan laittoa eikä toisinpäin, tai koko ajan kommentoidaan turhia pikkuasioita. Siis ei anneta itse kokeilla ja opetella ja antaa tehdä rauhassa.
On taas ihan eri asia, jos lasten hyvinvointi vaarantuu piittaamattomuuden vuoksi. Silloin ei ole kyse "omalla tavalla tekemisestä", vaan vanhemman vastuun välttelemisestä.