Kun tapasit miehesi, oliko heti helppo jutella ja jutustelu luisti?

puhuttiin eri kieltä ja mä ainakin 6 kk mietin joka lauseen päässäni, ennenkuin uskalsin puhua.

Kunto koheni kun tehtiin monen tunnin lenkkejä ja puhuttiin :)

Olimme lähinnä himon vallassa. :D



Nykyään jutustelukin sujuu ihan kohtuullisesti, mutta suoraan sanoen mieheni on aika vähäpuheinen tapaus edelleen.

En muutenkaan pidä naapureista vaikka olisivatkin periaatteessa ihan mukavia.

Kahden aikaisemman poikaystävän/säädön kanssa oli ollut ihan erilaista, vaikkei ne jutut kauaa kestäneetkään, alkuunkin oli vaikea olla oma itsensä. Mietin etukäteen ennen tapaamisia mistä voi puhua, koska hiljaiset hetket tuntuivat niin ahdistavilta ja niitä tuntui olevan liian usein.



Kun tapasin nykyisen mieheni, huomasin heti miten helppo hänen seurassaan oli olla. Pystyin olemaan oma itseni miettimättä sanona valmiiksi päässä. Fiilis oli myös rennompi, eikä ne hiljaisetkaan hetket olleet ahdistavia, eikä niitä edes ollut koko ajan. Ainakaan niihin ei enää kiinnittänyt huomiota. :)

vuoden päivät mulkoilimme toisiamme ennen kuin kumpikaan sai suutaan auki. Sitten mies teki aloitteen ja se oli menoa sitten. Sen jälkeen on juttua riittäny monta vuotta.

Kyllä meillä oli paljonkin puhuttavaa, mutta oltiin myös aika jännittyneitä, nuoria kun oltiin. Välillä meni jopa vähän hermostuneeksi höpöttelyksi. Mies on edelleenkin aika hölö :D Mutta enää ei sentään jännitä toisen seura.

Oli helppoa jutella, mua vähän jännitti ja kuulemma nauroin enemmän kuin normaalisti, ehkä just jännityksen takia. Netin kautta tavattiin joten jänskää oli...

oli hauska ja helppo jutella.

ja on edelleen :)



-onnellinen vaimo-

Itse olin/olen varsinkin alkuun ujohko, mieheni taas on todella sosiaalinen ja "lepposa".:D Hänen kanssaan oli alusta asti todella helppo olla.

mutta seksi luisti ;)