Lue keskustelun säännöt.
Mistä alaspäin puuduit sektiossa?
30.06.2011 |
Minulla puutuivat kädetkin.
Tuli vain mieleen kun tuossa toisessa ketjussa joku soitteli äidilleen heräämöstä.
Varsinaisen toimenpiteen aikana käteni olivat sidottuina telineisiin ja hengittäminen tuntui raskaalta.
Eivät muistaneet irrottaa käsiäni hihnoista kun toivat vauvan kasvojeni viereen.
No eipä se olisi kyllä auttanutkaan kun kädet eivät toimineet.
Entäpä sellainen ällö juttu, että oksensitko heti sektion jälkeen?
Minä annoin tulla ihan kaaressa *nolo*.
Se oli tietysti vaikeaa lähes kokovartalopuudutuksessa.
Kommentit (12)
edipuraalilla.
Vauvan sain heti tarkastuksen jälkeen syliin ja tekstailinkin jo pian. Ei ollut huonoa oloa ja kyllä ne jalatkin liikkuivat, mutta en tiedä olisinko kävelemään päässyt.
Kauhean kylmyyden muistan kyllä, palelin ihan hirveästi jälkeenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äidilleen heräämöstä. Kuullostaapa juttusi oudolta. Ei mun käsiä sidottu eikä ne edes puutuneet. En muista, oliko rinnoissani puutumisen tunnetta. Vauva köllötteli vieressäni jo heräämössä tovin (mies tietty nosti) ja silittelinkin sitä ja imetin ekan kerran (ne ekat pisarat).
Mä en myöskään oksentanut. Paha olo (helkkarin paha oli) oli heti puudutuksen antamisen jälkeen, kun aine alkoi vaikuttaan. Sitä tunnetta kesti jonkin aikaa, kunnes mies nosti päätäni ylemmäs anestesialääkärin kehoituksesta. Sitten olo jo kohenikin ja puudutus oli levinnyt kuten piti.
Kädet toimivat koko ajan eikä niitä mihinkään kiinnitetty. Siinä vaiheessa kun lääkäri irrotteli kiinnikeitä (kolmas sektio, jäänteitä aiemmista sektioista), hän sanoi että voi tuntua hiukan kun kohdun yläpuolelta niitä napsi. En kuitenkaan tuntenut mitään.
En myöskään ole kokenut pahoinvointia enkä ole saanut tärinää sektion jälkeen. Kolme sektiota ja yksi spinaalissa tehty jalkaleikkaus takana.
Luulen ainakin niin... Ja siis kokovartalopuudutus eli en saanut käsiä enkä sormia liikahtamaankaan reiluun neljään tuntiin. Siis tosi avuton olo. Ja se paleleminen oli jotain kamalaa! Hampaat vaan kalisivat yhteen ja koko vartalo tärisi horkassa. Sain kaksi lämpöpeittoa mutta ei auttanut...
Niin ja luulen kyllä, että kädet sidottiin kiinni, koska oksitosiinin takia minulla oli järkyttävät ponnistuskivut mutta en saanut ponnistaa. Muistan miten siinä leikkauspöydällä huusin ja karjuin, että en kestä ja yritin riuhtoa käsiä ja jalkoja parempaan asentoon mutta en pystynyt. Elämäni kauhein hetki on tuo. En ole eläissäni kokenut mitään yhtä karmaisevaa, kun kipu on aivan järkyttävä etkä pysty millään tavalla itse helpottamaan oloasi vaan olet täysin toisten armoilla.
kuullostaa ihan hirveeltä. Taas herää kysymys, mikä takapajula tää Suomi oikeen on? Kuka täällä kohta enää haluaa tuoda lapsia maailmaan. Siirrytäänkö me kohta takas saunaan synnyttään viinapullon kanssa??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kädet liikkuivat koko operaation ajan. Taitamaton anestesiologian lääkäri ollut paikalla, jos ei ole osannut puuduttaa!
Kädet liikkuivat koko operaation ajan. Taitamaton anestesiologian lääkäri ollut paikalla, jos ei ole osannut puuduttaa!
Muistaakseni hän joutui pistämäänkin 5 kertaa ennenkuin osui oikeaan paikkaan.
Ei tuntunut kovin herkulliselta ne hutipistot johonkin selkähermoon(?)
kun tuntui sellaisia sähköiskuja jaloissakin.
t: ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jouduin siis sektioon kiireellisesti, kun alatiesynnytys ei edennyt. TAkana oli jo kaksi epiduraalipuudutusta ja lähes kahden tunnin ponnistusvaihe, jonka aikana kätilö ei uskonut minun tuntevan ponnistustarvetta, vaikka miten vakuutin, että tunnen, ja latasi järkyttävät määrät oksitosiinia vauhdittamaan ponnistustarvetta. Anestesialääkärillä oli vaikea tehtävä arvioida, miten paljon epiduraali vaikutti edelleen ja latasi kuitenkin kunnon annoksen. Myönsi virheensä jo leikkaussalissa. Oma karjumiseni ja vartalon riuhtominen sai hänet uskomaan, että epiduraalista ei ollut jälkeäkään (niin kuin minäkin luulin), mutta ilmeisesti olikin tai eivät tajunneet sitä oksitosiinimäärää. Joka tapauksessa vaikka sektio meni hyvin, kokonaisuutena synnytykseni oli katastrofi, vauvakin joutui teholle, joten en ole tyytyväinen toisen lapseni syntymään. Jos kolmannen saisin, en tiedä todellakaan, miten sen pukkaisin ulos itsestäni...
Mikä oli se varsinainen syy, että sektioon päädyttiin?
t: ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ettepä olis edes hengittäneet enää, jos käsiä myöden puuduitte.
Älkää nyt koko Suomea takapajulaksi haukkuko, täällä kirjoittelevien perusteella.
Koskaan ette ole niin hyvän silmänpidon alaisena, kuin leikkaussalissa.
ettepä olis edes hengittäneet enää, jos käsiä myöden puuduitte.
ja oksensin kolme kaarimaljallista siinä "esivalmistelujen" aikana... en muista leikkasivatko samalla aikaa..