Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako valmistua maisteriksi vielä viiskymppisenä?
20.05.2011 |
Tekisi mieli opiskelemaan mutta onko sen aika jo kuitenkin ohi?
En mä valttämättä mitään työpaikkaa sitlä alalta enää haikaile mutta mua vaan kiinnostaisi vielä yhä tietää enemmän ja oppia ja opiskella.
Olenko mä vähän jämähtänyt?
Kommentit (12)
Kauan sulla menisi siihen?
Et välttämättä sillä kuitenkaan saa työtä, mutta jos huvittaa niin mene ihmeessä. Siinä voi oikeasti käydä niinkin, että työnsaantisi jopa vaikeutuu.
Tiedän yhden, joka tuli ulkomailta takaisin Suomeen ja kouluttautui just 50-vuotiaana toiseen ja matalampaan koulutukseen kuin mikä sillä oli ennen saadakseen paremmin töitä. Mutta siihen loppui sitten kaikki työnsaanti! Siitä lähtien on ollut vaan tyhjäntoimittajana. Jos olisi jotain sopivaa niin se lähtisi kyllä vieläkin opiskelemaan.
Sen mutsi opiskeli 60-vuotiaana teologiksi ja on erittäin tyytyväinen nyt vanhana, että teki sen. Koko maailmantapahtumien seuraaminen on sen mielestä nyt paljon mielekkäämpää.
Mitä ajattelit alkaa opiskella? Kerro, mua kiinnostaa. Opiskele jotain sellaista, missä iästä ja elämänkokemuksesta on hyötyä, esim. historia! Oikeastaan minunkin tekisi mieli, mutta kun täällä ei ole sellaista yliopistosysteemiä, että se sopisi vanhemmille ihmisille. Esimerkiksi Ruotsissa voisi vaan hakeutua yksittäiselle kurssille ja alkaa lukea. Ihmiset karsiutuvat sitten sillä perusteella pystyvätkö jotain suorittaan vai ei. Esimerkiksi meillä oli taidetieteessä (siellä oli myös vanhempia ihmisiä) koko iso salillinen ihmisiä aloittamassa. (Sehän ei yliopistolle maksa mitään, että luennoitsija luennoi isommalle porukalle...isompi sali vaan käyttöön ja monelle pelkkä kuunteleminen on jo ajankulua ja viihdettä ja yhteiskunnalle tehdään palvelus.) Mutta sitten kun toinen vuosikurssi alkoi paikalla oli enää muutama ihminen...ne todelliset opiskelijat.
Kirjoittele tänne, mua kiinnostaa tämä sun tapaus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppini teki tutkinnon noin 5-kymppisenä ja ehti tehdä alan hommia 10 vuotta ennen kuin jäi eläkkeelle. Tykkäsi kovasti ja sai hyvää palkkaa siitä työstä mihin sitten uudella koulutuksella pääsi.
parempi jotta ehtisi tekemään alan töitäkin ennen eläkkeellejäämistä.
Minä itse asiassa suunnittelen, että väittelisin eläkepäivillä tohtoriksi!
Nyt elämän ruuhkavuosina keskityn ensisijaisesti perheeseen. Työhön ja varsinkin opiskeluun annan vain sen verran, mikä on kohtuullista.
Kaikkea ei tarvitse elämässä saavuttaa kerralla.
Jos haluat opiskella ja se tuottaa sinulle mielihyvää, niin kyllä kannattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
parempi jotta ehtisi tekemään alan töitäkin ennen eläkkeellejäämistä.
vaan yliopisto-opiskelu. Siellä olisi niin paljon mieleenkiintoisia asioita tarjolla. Haluan enemmänkin opiskella teoreettisesti, en missään tapauksessa mitään käytännön ammattia enää.
Enkä tosiaankaan ajatellut varsinaisesti ammattia vaikka olisihan se kivaa jos aikomaltani alalta vielä töitä saisin.
Minä itse asiassa suunnittelen, että väittelisin eläkepäivillä tohtoriksi!
Nyt elämän ruuhkavuosina keskityn ensisijaisesti perheeseen. Työhön ja varsinkin opiskeluun annan vain sen verran, mikä on kohtuullista.
Kaikkea ei tarvitse elämässä saavuttaa kerralla.
Mitä jos nyt tekisin lopultakin sitä mikä jäi nuorena kesken. Jos en ehdi/pääse töihin sitten enää siltä alalta niin ei se maailmaani kaada, olenpahan ainakin tehnyt sen mitä olen ajatellut jo useita vuosia.
Mä vaan aina villiinnyn kun menen yliopistojen sivuille ;-) Siellä on niin paljon mielenkiintoisia opiskeluaineita tarjolla. Vähän sama fiilis tulee kun menen puutarhakauppaan. haluaisin ostaa kaikkea!
Ajattelinkin aloittaa nyt syksyllä avoimessa yliopistossa jo. Eihän sitä tiedä pääsenkö edes mutta eikös jotakin tavoitteita ja suunnitelmia elämässä olisi kuitenkin mukava olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän sitä tiedä pääsenkö edes mutta eikös jotakin tavoitteita ja suunnitelmia elämässä olisi kuitenkin mukava olla?
Minäkään en ajattele tuota tohtorisjuttua työelämän kannalta, vaan ihan oman itseni. Haluaisin kerrankin ruotia jonkun tyhjänpäiväisen asian pohjamutia myöten. Työelämässä ahdistaa jatkuva kiire, jossa mihinkään ei ehdi paneutua kunnolla.
Ai että kun olisi kivaa eläkepäivinä vatvoa jotain esim. filosofiaan liittyvää kysymystä ja tehdä siitä väitös.
6
Itsensä kehittäminen kannattaa aina. Todella hienoa että jaksat. Itse olen alle 4-kymppinen ja mua ei sais opeiskelemaan kirveelläkään...oikein kateellinen olen! Upeaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anoppini teki tutkinnon noin 5-kymppisenä ja ehti tehdä alan hommia 10 vuotta ennen kuin jäi eläkkeelle. Tykkäsi kovasti ja sai hyvää palkkaa siitä työstä mihin sitten uudella koulutuksella pääsi.
Ja millä vuosisadalla elettiin?
Vierailija kirjoitti:
Tekisi mieli opiskelemaan mutta onko sen aika jo kuitenkin ohi?
En mä valttämättä mitään työpaikkaa sitlä alalta enää haikaile mutta mua vaan kiinnostaisi vielä yhä tietää enemmän ja oppia ja opiskella.
Olenko mä vähän jämähtänyt?
Minkä alan maisteriksi ajattelit?
Jos haluat opiskella, lienet kaikkea muuta kuin jämähtänyt. Mielestäni sinä lähdet ehdottomasti opiskelemaan, jos mielesi sitä halajaa. Mitä sitä ikää katsomaan tiedonjanolle. Ei sillä ole mitään väliä. Uskon, että on jopa erittäin suotavaa opiskella niin pitkään kuin jaksaa, koska se virkeyttää aivoja enemmän kuin moni työ.
Varmasti olet kuullut elinikäisestä oppimisesta. Opiskelu on osa sitä :)