Onko kenelläkään verenohennuslääke käytössä,joudun syömään loppuikäni..
..ja olen aivan murtunut.Minulla on todettu tulppariski (aivoissa) ja yksi tulppa jo ollutkin,onneksi lievä.
Syytä ei löydy,paljon on tutkittu,mutta en tiedä miten elää tämän tiedon kanssa.En oikeasti tiedä kuinka suuri riski uuteen tulppaan on,eikä neurokaan oikein suoraa vastausta antanut,muuta kuin että ei itse olisi "hirveän huolissaan".Masentaa.
Kommentit (31)
oliko vaimollasi siis tulppa?mitä läkettä hän syö?
Han on ottanut warfarinia noin 15 vuotta. Ei ongelmia, aluksi piti tietysti sopeutua hieman erilaiseen elamantapaan (han ottaa ne veriarvojen tasaisena pitamiset erittain vakavasti, mika onkin tietysti hyva asia). K-vitamiinin saanti pitaa pysya tasaisena joten han syo nykyaan lautasellisen salaattia joka aterialla, sen lisaksi ihan tavallista ruokaa normaali (isohko, ylipainoa on jonkun verran) maara. Syomisessa on otettava tiettyja asioita huomioon kuten esim. jos syo jotain paljon K-vitamiinia sisaltavaa kuten mansikoita, sina paivana pitaa pienentaa tai jattaa pois se salaattiannos. Alkoholista laakari oli sanonut etta kiellettya ei ole, mutta isoja maaria kerralla ei pitaisi ottaa, joten han voi ottaa pari keskaria, vodkapaukun, tai ei mitaan per paiva, ja tasta ei ole tullut ongelmia.
Jos joudut johonkin leikkaukseen, vaikka vaan hampaanpoistoon, niin silloin taytyy jattaa laakkeet pois pari paivaa ennen toimenpidetta, tassa neuvoo laakari. Isalleni on tehty iso leikkauskin eika mitaan ongelmia tullut.
Mika asia sinua ap tassa eniten huolestuttaa?
määrätty,eikä mitään rajoitteita kuin tavalliset suht terveet elämäntavat.
huolestuttaa uusiutuminen ja se,etten jonain aamuna enää herää.pienet lapset ja kaikki.lisäksi olen alle 40-vuotias vielä reilusti,joten ikäisilläni tämä kai aika harvinaista.
määrätty,eikä mitään rajoitteita kuin tavalliset suht terveet elämäntavat. huolestuttaa uusiutuminen ja se,etten jonain aamuna enää herää.pienet lapset ja kaikki.lisäksi olen alle 40-vuotias vielä reilusti,joten ikäisilläni tämä kai aika harvinaista.
tuo primaspan nyt ei ole yhtään mitään, minäkin tuota otan joka aamu
ei vaikuta yhtikäs mitenkään elämään, toki mustelmia herkemmin tulee, mut ohennusvaikutus ei ole niin suuri, toisin kuin esim marevanlääkkeellä
jos tukos päässä ollut, niin miten todettu? onko kuvattu?saitko silloin kunnon heparin piikit tms??
eli taidat nyt suurennella peloissas asiaa...
nyt soitto lääkärille ja heti, turhaa murwehdit
jos suuri aivotukosriski, niin kyllä hoidot järeämmät
mistä tuo tukos tulee?+ sydänvaivat voivat aiheuttaa tukoksia, onko siis tutkittu sydän???
ei ne ytukokset ihan tyhjästä tule......
Lääkitys tuli reilu vuosi sitten, kun diagnosoitiin vakava aivoverenkierto sairaus. Ikää minulla on vain 20v eli aika nuorena tämä tuli. Itselläni on aivoissa kaksi isoa tulppaa, molemmat isoissa suonissa ja lukematon määrä pieniä tukoksia pienissä suonissa. Yksi ohitus on aivoihin tehty kuluneen vuoden aikana. ohituksella on parannettu aivojen verenkiertoa, mutta vaikka tuo iso toimenpide tehtiin, niin joudun siitä huolimatta ikänä syömään lääkkeitä. Lääkeillä turvataan se, että veri kiertää kunnolla ja ettei uusia tulppia enään pääsisi syntymään.
Tietysti sairauden löytymisen jälkeen, pelkäsin kamalasti, tulevaisuus pelotti. Mutta ajan kanssa sitä on vaan oppinut elämään tämän kanssa, on ollut pakko oppia. Lääkkeet menee jo rutinilla aamuin ja illoin. Tietysti sitä joskus miettii, että mitä jos uusi tulppa tulee ja entä jos sitä ei havaita ajoissa, mitä sitten? Mutta noilla ajatuksilla voisin kiusata itseäni loputtomiin, eihän kukaan meistä tiedä mitä huominen tuo tullessaan on vain uskottava huomiseen.
Paljon paljon voimia ap:lle, ajan kanssa helpottaa ja sairauden kanssa oppii elämään. Ja onneksi olemme suomessa, missä neurologinen ja neurokirurginen hoito on yksi maailman parhaimmistoa.
Kyllä on tutkittu sydän,kaulasuonet ja miljoonat verikokeet.Jäännös tulpasta pikkuaivoissa oli ns.sattumalöydös (migreenin takia MRI)ja vanhaksi luokiteltu eli 3kk-lapsuus.kukaan ei tiedä milloin se on ollut,en ole sitä itse huomannut,mutta siellä se oli.
numero 7,vaihtaisin mielelläni ajatuksia kanssasi,mutta nyt en ehdi olla koneella pitempään,käyn huomenna kurkkimassa josko olet vastannut jotain.
Marevania saan syödä ilmeisest loppuikäni, eli ehkä vielä hyvinkin pitkään.
Kaksi veritulppaa on ollut, toinen niistä aivoissa, ja ilmeisesti syytkin erilaiset. Perinnöllistä taipumusta ei kuitenkaan ole geenitestissä löytynyt. Verenpainetta ei juuri ole, kolesteroli kohtuulukemissa, mutta verihiutaleita on jostakin syystä aina ollut enemmän kuin riittävästi. Lieneekö sitten niissä jotain sellaista, joka tukkii suonia.
Tuossa marevanissa on hankalinta juuri jatkuvat verikokeet. En ole saanut syömisistä muuta ohjetta kuin sen,että vihreiden kasvisten saanti pitäisi olla tasaista, greippi ja karpalo voivat vaikuttaa. En syö kovin paljon mitään noista, mutta silti INR-arvoissa on ollut hirmuisia heittoja 1-4.
eikä reikiä löytynyt,lisäksi kaulavaltimot kuvattu,nekin ok.vielä olisi joitain verikokeita tiedossa,mutta mitään ei tunnu löytyvän kuin:
1.hormonialkuiset raskaudet (3kpl) tai synnytykset
2.e-pillerit nuoruudessa
3.hirvittävä stressi
Eli nuo jää jäljelle,en sitten tiedä mikä vaihtoehto olisi potentiaalisin.
Se mikä minua askarruttaa,on että jos syy on jokin edellämainituista,onko niin että voin täysin eliminoida ne ja olla huoletta uusiutumsiesta VAI tekeekö yksi sairastettu tulppa tuon uusiutumisriskin (oli syy mikä tahansa),eli toisin sanoen vaikuttaako se aivoissa oleva jäännös jollain tapaa?Ja mikä se jäännös edes on?
voi aiheuttaa tulppaa? Nuo hormonaaliset syyt on sellaisia, etta ne voi vaikuttaa tulppaan _silloin kun ovat paalla_ (siksi mullakin on ollut raskaanaollessa verenohennuslaakitys, koska tulpan todennakoisyys lisantyy raskaushormonejen takia) vaan eivat jalkikateen, etenkaan kuukausia tai vuosia jalkikateen. Ja jos stressi aiheuttaisi veritulpan, niin puolella vaestostahan se jo olis. ;-) Varmaan verikokeissa testaavat hyytymistekijoita jne.? Joku hyytymishairio tuntuisi paljon todennakoisemmalta kuin mainitsemasi syyt. Ja sitten on tietysti se ikava tosiasia, etta kaikkiin sairauksiin ei vaan loydy diagnoosia tai syyta, koskaan...
Kun minun tulppaani ei kyetä sanomaan,milloin se on ollut,sepä se ongelma onkin.Siksi jäljelle jäi nuo kolme vaihtoehtoa.Raskaushan lisää veritulppariskiä ja siksi mielelläni yhdistäisin tulppani raskaudenaikaan.
Neurologini sanoi,että myöskin stressi ON suuri syy veritulppiin nuorilla ihmisillä.
Hyyttymishäiriökokeeni ovat aivan normaaleja nekin.
Eikö oo hienoa, että riskit on nyt tiedossa ja sulla on lääkitys joka minimoi sen?
Itse oon syönyt marevania yli 10 vuotta (oon 33v.), koska maksaan menevä laskimoni tukkeutui kokonaan veritulpasta. Varsinaista syytä tähän ei tiedetä, ilmeisesti perinnöllisen taipumuksen ja e-pillereiden yhteisvaikuuksesta. Ja tiedän myöskin syöväni verenohentajia koko loppuelämäni.
Aluksi diagnoosi oli tietysti järkytys ja jouduin tietysti käymään verikokeissa jopa useamman kerran viikossa ja katsomaan syömisiäni. Kun lääkitys löytyi kohdalleen ei minun ole enää vuosiin tarvinnut vahtia millään lailla syömisiäni tai juomisiani. Minut erottaa täysin terveestä ainoastaan se, että käyn 4 kertaa / vuosi verikokeissa ja lääkärissä 1 kerta / vuosi ja että kropassani on aina muutama mustelma.
Jos asiassa jokin mietityttää sinua, niin älä lue nettitohtori oppaita vaan ota yhteyttä hoitavaan lääkäriin ja vaadi vastauksia tai edes perustelut miksi varmaa vastausta ei voi antaa! Ei kannata jäädä yksin murehtimaan, et ole ensimmäinen etkä viimeinen jolla on vastaava vaiva!
Jos olet ylipainoinen, laihdutus vähentää tulppariskiä.
Eikös toi ohenna verta saman verran kuin Aspirin? Mutta on vaan halvempi.
Eipä tuo mitenkään vaikuta elämään. Mustelmia tulee helpommin eikä haavat tyrehdy nopeesti, mutta muuten ei mitään erikoista.
Älä tuosta masennu! Syö lääkkeesi ja elä elämääsi!
Olen nyt vähän päälle 30 ja sain myös kuulla vuosi sitten että lopun ikää joudun verenohennusta käyttämään. On aika rankkaa kuulla nuorella iällä, että joutuu käyttämään jotain lääkettä koko loppuikänsä, oli kyse mistä lääkkeestä vaan. Etenkin kun se kuitenkin tavalla tai toisella vaikuttaa elämään; verenohennus pitää muistaa mainita hammaslääkärissä tai muilla lääkärikerroilla ja esim. raskaus vaikuttaa myös lääkkeen käyttöön. Olen itse viimeisilläni raskaana ja piikitän Arixtra-nimisellä lääkkeellä, sillä tabletteja ei saa yleensä raskausaikana syödä (ainakaan niitä mitä täällä on "tarjolla", asun ulkomailla), ja synnytys käynnistetään 2 viikkoa ennen laskettua aikaa, jotta se voidaan "suunnitella" mahdollisimman hyvin lääkityksen kanssa. Piikitän myös synnytyksen jälkeen, sillä haluan imettää, kun lopetan imetyksen, joudun vaihtamaan tabletteihin ja niiden kanssa sitten ravaamaan omalla lääkärillä kerran kuussa veriarvoja tarkkailemassa, ahdistaa nyt jo... Piikkien kanssa joudun käymään säännöllisessä seurannassa vain raskausaikana (vaikka ei siitäkään mitään hyötyä ole, sillä piikitän jo isointa annosta...). Aika auttaa, mutta masentua ei tarvitse lääkityksen takia, ota selvää lääkäriltäsi miten tämä nyt mihinkin vaikuttaa ja mitä sinun pitää muuta tietää asiasta, että voit hoitaa itseäsi parhaalla mahdollisella tavalla muutenkin. Kirjoita kysymyksesi ylös, ota mukaan lääkärille ja kieltäydy poistumasta paikalta ennenkuin olet saanut sinua tyydyttävät vastaukset. Mutta muista, että lääkäritkin ovat vain ihmisiä, he eivät tiedä kaikkea, eivätkä osaa ennustaa.. Mutta voit kysyä lääkäriltäsi myös, tietääkö/tunteeko hän jonkun toisen lääkärin, joka on erikoistunut tähän kyseiseen aiheeseen ja osaisi siten antaa tarkempia vastauksia. Vaikka eivät hekään aina kaikkea tiedä; minulla on suht pieni veritulppariski, sanottiin kun ensimmäisen sain, olin tuolloin 24v. sen jälkeen veritulppia, kaikki tosin vain säärissä/polvitaipeessa on ollut jo 5 lisää... Ja nämä loput siis 1,5 vuoden sisällä..!
Semmoista on elämä, ei siitä kukaan hengissä selviä :)
Jos olet ylipainoinen, laihdutus vähentää tulppariskiä.
Heittäydy alkoholistiksi tai temppuile muuten lääkityksen kanssa niin se otetaan pois. Näin kertoi eräs hoitaja. Jos ei kykene käymään labrassa säännöllisesti niin ennemmin ollaan antamatta lääkettä kuin että niitä otetaan miten sattuu jos muistetaan. Tiedän pari tapausta.
en ole ylipainoinen,terveet elämäntavat,ei kolesterolia,ei mitään ole löytynyt mikä selittäisi tuon tulpan.mahdollisesti raskaudet?nuoruudessa syödyt e-pillerit?kukaan ei tiedä!
olin eilen neurologilla ja hän oli sen tyypin ihminen että tuntui jo hermostuvan kysymyksiini joten paljon jäi vastauksia avoimeksi.Keneltä siis jatkossa kysyisin,vaadinko uutta aikaa neuron polille ja odotan monta kuukautta,vai yksityiselle,jossa taksat ovat kovia ja aika ei riitä,eihän kukaan neuro ehdi lukea papereitani ja perehtyä vastaanottoajalla tapaukseeni.
Voiko sairaalassa hoitaneelle lääkärille lähettää sähköpostilla kysymyksiä??
olet hoidossa? Ainakin Taysissa on hemapolilla todella asiantuntevat hoitajat, joilla on aikaa keskustella sekä puhelimitse että henkilökohtaisesti. Jos tulee vastaan kysymyksiä, joihin he eivät osaa vastata, he järjestävät vähintään puhelinajan lääkärin kanssa. Itselläni on lääkärit vaihtuneet useammankin kerran, mutta pari hoitajaa on pysyneet jo 10 v samana.
Rohkeasti vain yhteyttä omalle polille!
Kirjoita vaikka lapulle kaikki askarruttavat kysymykset ja käy ne läpi ekaksi vaikka hoitajan kanssa.
11
Nyt ollut n. 12 vuotta siltä osin ihan terveenä, nyt siis ikää 35.