Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mahan ympärillä hössöttävä äiti?
17.05.2011 |
Mitenkä saisin nätisti sanottua äidilleni, että mahani ympärillä käyvä hössötys alkaa pikkuhiljaa ottaa rankasti kupoliin. Jatkuva aaltoilu "Hohhoijaa, mitähän tuostakin tulee, lapsi vielä itsekin" ja "Oi että ihanaa minustakin tulee mummo!" -mielialojen välillä ja se jatkuva hössöttäminen raskaudestani, jota minä en pidä sen ihmeellisempänä asiana; vauva on se tärkein mutta se tulee aikanaan. Ja samassa kaupungissa asuva äiti kulkee joka toinen päivä ovella ja tuo ravintolisiä ja vaatteita ja sanoo etten vain nostelisi mitään painavaa. Raskaus ei tietääkseni ole sairaus.
Ja en siis ole mikään 16-vuotias teiniäiti vaan 24-vuotias naimisissa oleva nainen.
Onko muilla ollut vastaavaa ongelmaa?
Kommentit (4)
en sais pyöräillä, enkä käydä kaupassa yksin ja suihkuun äiti osti jakkaran et pitäis sillä istua, ettei vaan liukastu! Hermo menny jo ajat sitte, mut ei se usko mitään. Ja kaikista pahinta on se tieto ettei se hösääminen varmastikaan lopu synnytykseen, pahenee vaan. Toisesta korvasta sisään ja toisesta äkkiä ulos! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en sais pyöräillä, enkä käydä kaupassa yksin ja suihkuun äiti osti jakkaran et pitäis sillä istua, ettei vaan liukastu! Hermo menny jo ajat sitte, mut ei se usko mitään. Ja kaikista pahinta on se tieto ettei se hösääminen varmastikaan lopu synnytykseen, pahenee vaan. Toisesta korvasta sisään ja toisesta äkkiä ulos! :)
Heips! Mulla melko samaa höösäämistä mitä tääl palstalla saa lukea, oikeesti haluun kysyä syytä asiaan kun nään oman äitini pitkästä aikaa. Asumme onneksi eri paikkakunnalla, joten olen ihan tietoisesti välttänyt tapaamista, ihan noi tenttaus puhelut riittää verenpaineen nostoon, mitä ne luulee saavansa tollasella käytöksellä aikaan?! Olen melkolailla pihalla moisesta, ja pitää laittaa stoppi asialle ennen kuin menee välit kokonaan moisen asian takia. Minua ei ole olemassa enää, on vain tuleva vauva ja se siitä. Muusta viis, siis älytöntä käytöstä.
Alue: Aihe vapaa
Minulla aikoinaan äitini pelkäsi hullun lailla, että saan keskenmenon. Olin sinua nuorempi, 22 vuotta, kun ryhdyin odottamaan esikoistani. Äitini oli muuten mielestäni ihan ok raskauteni kanssa (suunniteltu raskaus, olin mennyt vuotta aikaisemmin naimisiin), mutta oli sitten jostain saanut päähänsä, että mulla olisi ollut normaalia korkeampi keskenmenon riski. Ei ollut, ihan terve nuori nainen olin.
Olen jälkikäteen järkeillyt, että äiti varmaan stressasi tuota siksi, että huolehti, miten minä suhtautuisin jos odotettu vauva menisi kesken. Kielteli multa liikuntaa :), éi halunnut mun kantavan edes suunnillene kauppakasseja ja oli muutenkin melko hysteerinen. Onneksi asuimme eri paikkakunnilla :)
Olen nyt itse 22-vuotiaan äiti :) ja voin nähdä itseni hösäämässä just noin siinä kohtaa kun esikoinen joskus ryhtyy odottamaan vauvaa. Täytyy muistaa hillitä itseni siinä kohtaa...