Läheisyydestä

Mulla on 2 alle 2-vuotiasta lasta. Olen imettänyt " vauvantahtisesti" molempia, esikoista vuoden ja nuorempaa edelleen.



Tänään kuopusvauvani on ollut 8 kertaa rinnallani ja joka kerta vähintään 15 minuuttia.



Minua ahdistaa läheisyys. En välittäisi halalilla mieheni kanssa enkä ottaa esikoista syliin läheskään aina kun " pitäisi" .



Vauvan läheisyyskin on alknut välillä nyppimään.



Minusta tuntuu että haluan itseni ja ihoni takaisin vain itselleni.



Jos saan rehellisesti sanoa, en kiihotu mieheni kiihottamisesta. Minulla ei ole suurempia haluja tehdä aloitteita, antaa suuseksiä tms. Nautin kyllä seksistä ja seksielämämme on riittävän aktiivista meidän molempien mielestä.



Mutta onko tässä jotain vikaa? Koetteko te muut imettävät äidit samanlaisia tunteita läheisyyden suhteen? olenko jotenkin itsekäs? Jos niin miten siitä pääsee eroon...?