Lue keskustelun säännöt.
Voi jee mikä uusio nuoriperhe muutti naapuriin kuukausi sitten
17.05.2011 |
Saatiin seinänaapuriksi tämmöinen kokoonpano: äiti (20v.)ja hällä on 2v.lapsi toisen miehen kanssa, iskä (21v.) ja hällä on 4v.lapsi toisen naisen kanssa ja sitten heillä on yhteinen alle kaksi kuukautta vanha lapsi.
Viikko sitten tämä nuori äiti äiti vietti polttareitaan ja julisti hiprakassa (?) parvekkeella kavereilleen kuinka siistiä ja megeeta on kun hänellä ja miehellä tulee nyt just ennen häitä vuosi yhdessä täyteen kun ekan kerran toisensa näkivät ja että voivat sitten juhlistaa myös vuosipäivää hääpäivänään samalla kun on yhteisen lapsen kastejuhlakin.
En voi kuin ihmetellä että kuinka nopeita jotkut ihmiset ovatkaan liikkeissään.
Kommentit (20)
Täällä tietenkin on ihan jees tehdä alaikäisenä lapsia kenen tahansa kanssa jne. Pahin rikos on viedä hoitoon alle kouluikäisenä, noin karrikoiden.
Kyllä se liian nuorena lisääntyminen ja usean kanssa kertoo elämänhallinnan puutteesta. Tytöllämme on kaveri, jonka äiti on 23v. ja hänellä kaksi lasta kahden eri miehen kanssa. Ei ammattia ja välillä ei voi edes lasten tapaamisia sopia, kun känny on kiinni maksamattomien laskujen takia. Lisäksi yrittää tunkea lasta jatkuvasti yökylään, kun "tarvisi joskus olla itsekäs ja päästä tuulettumaan". Itsekäs? Lapset on jokainen viikonloppu hoidossa ja sen lisäksi viikolla 1-2 yötä. Tämän päälle täytyisi olla vielä itsekäs ja saada lapsi meillekin. Joo, tyttö on kiva ja lapsellemme rakas, mutta äiti todellinen WT.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä tietenkin on ihan jees tehdä alaikäisenä lapsia kenen tahansa kanssa jne.
Tehdä lapsia kenen tahansa kanssa ja vaikka useammallekin miehelle ja ihan vain sillä perusteella että olet kenties saanut itsellesi ammatin?
Mistä tiedät muuten noin tarkaan mainitsemasi äidin lasten yökyläilyt, pidätkö kirjaa? Ja jospa ne lapset on toisilla vanhemmillaa joka toinen vkl?
Tämäkin täti ihmettelee joidenkin vauhtia. Toivottavasti ovat kuitenkin mukavia naapureita!
kun asuu ghetossa. Ei se sunkaan elämä kai ihan putkeen oo mennyt asuinpaikasta päätellen.
parin tuntea ja onni heille, että ovat toisensa löytäneet ja paremmassa suhteessa nyt. Sekä itelleen että lapsille parempi. Ap, ei kannata ihan hirveän tarkkoja yksityiskohtia kertoilla täällä. Joku tuttu voi ne nähdä. Sinuna tutustuisin kyseiseen perheeseen ja tuomitsisin vasta sitten. Mikä pakko odotella? Se ero voi tulla vaikka 10v seurustelun jälkeen menisi naimisiin.
varmasti tunnet nämäkin. Ei tarvitse sanoa kuin ikä, niin tunnet aina kaikki. No meitähän ei ole kuin 5,3 milj.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hauskoja parvekehetkiä ja korvat hörölleen!
on tullut tän nuoren naisen omasta toimesta heidän perhekuviot kyllä koko rapun asukkaille selväksi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no mitäs sanot siihen että itsekkin polttareita vasta vietetty ja naimisiin mennään kun alle kaksi vuotta tunnettu..ja hui kauhistus toinen yhteinen lapsi jo tulossa ja ennestäänkin jo yksi lapsi toiselle ihmiselle..ja ihan tavallinen hiljaiseloa viettelevä raitis äiti olen....mutta en kyllä 20 vuotias ole :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no mitäs sanot siihen että itsekkin polttareita vasta vietetty ja naimisiin mennään kun alle kaksi vuotta tunnettu..ja hui kauhistus toinen yhteinen lapsi jo tulossa ja ennestäänkin jo yksi lapsi toiselle ihmiselle..ja ihan tavallinen hiljaiseloa viettelevä raitis äiti olen....mutta en kyllä 20 vuotias ole :(
Ehdittiin miehen kanssa seurustelemaan puoli vuotta, kunnes plussasin. Ihan suunniteltu raskaus. Vauvan ollessa 4kk, menimme naimisiin. Minulla on edellisestä suhteesta yksi lapsi (suhde muuten päättyi viiden vuoden yhteiselon jälkeen siihen, kun mies totesi ettei hänestä ole "leikkimään perhettä" ja jätti minut yksin pari kuukautta ennen laskettua aikaa). Eli en menisi vannomaan, etteikö suhde voisi kestää vaikka sitten olisi edetty vähän nopeampaan tahtiin.
Tosin minä ja mies ollaan tunnettu muksuista lähtien vaikka ei ollakaan samoissa porukoissa pyöritty ikäeron takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sitä nopeemmin noi uusioperheet, yhteiset lapset ja naimisiinmeno hoidetaan pois alta ;))
Että älä sitä ikää suotta mainitse.
meno. Valitettavasti. Ei lasten ehdoilla mennä eteenpäin vaan oma ego ja napa tärkeimmät. Moni uusperhe on noin perustettu, ilman minkäänlaista käsitystä siitä että miten ARKI rupeaa rullaamaan kaikkien osapuolten kanssa ja miten lapset sopeutuvat. Ja sit lopputulos ei ole yleensä hyvä. t uusperheäiti joka elänyt uusperheessä jo 12 v ja missä odotettiin 5 VUOTTA ennen ku hankittiin yhteinen lapsi (silloin vasta ed 5 lapset olivat sinut tilanteen kanssa)...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meno. Valitettavasti. Ei lasten ehdoilla mennä eteenpäin vaan oma ego ja napa tärkeimmät. Moni uusperhe on noin perustettu, ilman minkäänlaista käsitystä siitä että miten ARKI rupeaa rullaamaan kaikkien osapuolten kanssa ja miten lapset sopeutuvat. Ja sit lopputulos ei ole yleensä hyvä. t uusperheäiti joka elänyt uusperheessä jo 12 v ja missä odotettiin 5 VUOTTA ennen ku hankittiin yhteinen lapsi (silloin vasta ed 5 lapset olivat sinut tilanteen kanssa)...
Tuli lähinnä ap:n viestin luettua mieleen, että mitähän mun naapurit ajattelee kun olen 18-vuotias, mulla on lapsi eikä mulla oo miestä!
Itseäni ei ihan hirveesti naapureiden perhekuviot ja elämä kiinnosta, kunhan eivät omaani häiritse.
Tosin ap ilmeisesti on kokenut uudet naapurinsa häiriöksi??
Mutta pakko on myöntää, että tajuan nopean rytmin helpommin iäkkäämmillä kuin ihan nuorilla. 30+-vuotiailla on oikeasti jo kiire, jos aikovat perheen perustaa eikä siinä välttämättä ole aikaa odottaa 6 vuotta ennen naimisiinmenoa ja 9 vuotta ennen esikoisen syntymistä niin kuin me teimme. ;)
Toisaalta on pakko ihmetellä myös näiden uusperheiden muodostajien vauhtia. Jos edellinen suhde on karahtanut, miten ihmeessä voidaan olla niin varmoja seuraavan paremmuudesta, että vuoden tuntemisen jälkeen jo yhteinen lapsi syntyy. Ja seuraavana vuonna taas erotaan... Eikö jo olemassa olevilla lapsilla ole ikään kuin se etuoikeus saada ensin juurtua uusperheen jäseneksi, ennen kuin se kilpaileva sisarus hankitaan?
Surullisin tarina on eräällä tuttavani lapsella. Hänen vanhempansa erosivat, kun hän oli pieni. Isä perusti välittömästi uuden perheen naisen kanssa, jolla oli yksi lapsi. Äiti malttoi odottaa pari vuotta, ennen uusien lapsien syntymistä. Molempien vanhempien uudet perheet hajosivat. Isä löysi välittömästi kolmannen äitikokelaan ja kolmas satsi lapsia syntyi maailmaan. Äitikin löysi uuden miehen, jolla oli ennestään lapsia liitosta ja jonka kanssa hankki myös yhteisiäkin lapsia. Tämä vanhin lapsi oli murrosiässä, kun äiti päättikin alkaa toteuttaa itseään ja jättää kaiken taakseen, muuttaa uudelle paikkakunnalle ja jättää kaikki lapset isilleen. Isällä taas niitä lapsia riitti ihan omastakin takaa, kun oli sun, mun ja exien lapset juoksemassa talossa. Tämä vanhin lapsi jäi heitteille, joutui huonoon seuraan ja teki itsemurhan 19-vuotiaana, kun ei yksinkertaisesti ollut ketään, joka olisi välittänyt.
Eihän se nyt kaikilla näin mene, mutta on mielestäni hyvä esimerkki vanhempien itsekkyydesta. Niitä lapsia hankitaan huoletta maailmaan, kun oma onni on tärkeintä, eikä edellisten suhteiden lapsilla tunnu olevan enää mitään merkitystä. Miksi jo äidiksi/isäksi tulleella nuorella parilla on kiire hankkia lapsi, vaikka ei olla kunnolla tunnettu puolisoa ja vaikka ne edellisetkään lapset eivät ole saaneet rauhassa tutustua isäpuoli/äitpuoliehdokkaisiin? Eikö tuo ole ihan silkkaa itsekkyyttä ja omanapaisuutta?
Mutta tasapuolisuuden nimissä on pakko kertoa ystäväni tarina. Hän tutustui mieheen elokuussa, muutti yhteen lokakuussa, jolloin myös yhteinen vauva sai alkunsa. Kaksi muuta lasta syntyi myös ja naimisiin mentiin kolmannen lapsen odotusaikana. Edelleen ovat onnellisesti naimisissa. Mutta ystävälläni ei ollutkaan lapsia ennestään niin kuin ei ollut miehelläkään. He pelasivat vain omalla onnellaan - onnistuneesti. Ystävälläni oli ikää jo 29 vuotta ja kauhea vauvakuume jo useamman vuoden. Ihan siis ymmärrettävä siirto hänen puoleltaan.
Sen sijaan uusperheiden pikaperustajat kerjäävät selvästi onglemia itselleen. Jo pelkkä uusperhe itsessään on vaikea pitää onnellisena ja tasapainoisena, mitähän se mahtaa olla, kun puolisot eivät kunnolla tunne toisiaan, entiset lapset kokevat olonsa uhatuiksi ja uusi vauva huutaa koliikkiaan... Kaipa sitä on jälleen kerran helppo erota, kun ei niiden lasten hyvinvointia muutenkaan ole alun perin edes ajatellut.
ihmettelen vain tuota vauhdin hurmaa.
Itse olen ilmeisesti jotenkin "nössö" ja vanhanaikainen kun en osaisi edes kuvitella meneväni jonkun kanssa naimisin noin nopeasti tutustumisen jälkeen, saatika että hankkisin lapsia ihmisen kanssa jota en oikeasti edes tunne.
Itse olen "jumittanut" saman miehen kanssa jo vuosia ja voin sanoa olevani oikeasti rakastunut vaikka se onkin arkipäiväistynyt, mutta lujaa se on eikä ole tylsää.
Itse en uskaltaisi heittäytyä noin.
ap.
muuta tilannetta mitenkään. Mene kasvotusten ihmettelemään asiaa jos noin häiritsee.
parin tuntea ja onni heille, että ovat toisensa löytäneet ja paremmassa suhteessa nyt. Sekä itelleen että lapsille parempi.
Ap, ei kannata ihan hirveän tarkkoja yksityiskohtia kertoilla täällä. Joku tuttu voi ne nähdä. Sinuna tutustuisin kyseiseen perheeseen ja tuomitsisin vasta sitten. Mikä pakko odotella? Se ero voi tulla vaikka 10v seurustelun jälkeen menisi naimisiin.
On hauska huomata millaisia oletuksia ja kuvitelmia ihmisille tulee jotka eivät edes tunne. He olettavat että olen vasta eronnut ensimmäisen lapsen isistä uuden tavattuani (todellisuudessa erosimme lapsen ollessa alle vuoden, suhdetta ei ollut edes nimeksikään ennen "vahinko vauvaa", mutta pitihän sitä hetki kärvistellä väkivaltaisessa suhteessa). Esikoisemme ei siis edes muista aikaa jolloin hänen vanhempansa elivät yhdessä, hän vain muistaa ajan jonka olemme eläneet perheenä tulevan mieheni kanssa, jota en ikipäivänä vaihtaisi keneenkään.??
se ei enään 20v, mutta ei vielä kyllä 30v..kään...
Hauskoja yleistyksiä ja oletuksia odotellessa....