Lue keskustelun säännöt.
sisarusten tasapuolisesta kohtelusta...mitäs sanotte tähän?
03.03.2011 |
Meitä on kolme sisarusta. Minä olen vanhin (23v.) ja pikkusisarukseni ovat 19v. ja 15v. Nämä kaksi nuorempaa asuvat äitini kanssa ja minä olen asunut omillani 18-vuotiaasta lähtien. (tällä hetkellä asun mieheni ja pienen tyttäreni kanssa)
Äiti kustantaa näiden kahden nuoremman sisarukseni elämän täysin. Maksaa kaikki heidän laskut, ruoat, asumisen jne. Jopa tämän 19v:n auton lyhennystä maksaa kuukausittain. Antaa myös molemmille melko paljon rahaa esim. vaatteisiin, elokuviin, meikkeihin jne.
15-vuotias tienaa pientä taskurahaa välillä hoitamalla nuorempia serkkujamme tms. 19-vuotias on kokopäivätöissä.
Onko teidän mielestä oikein, että äiti kustantaa tuon 19-vuotiaan "kaikki" menot?
Olen yrittänyt olla olematta kateellinen, mutta kyllä välillä kieltämättä kyllä harmittaa, kun sisarukset reissaavat useita kertoja vuodessa eikä heillä ole koskaan taloudellisesti tiukkaa. Itse kituuttelen kotihoidontuella 1v. tytön kanssa kotona (joo, oma valintani) ja miehellänikään ei mikään huippupalkka ole (n.1400€/kk käteen). Minulle siis äitini ei kustanna mitään. (eikä mielestäni tarvitsekaan kustantaa)
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos opiskelee, ihan OK, jos äiti tukee opiskelua. Niin kauan kuin minun lapseni kotona asuvat, saavat asua ilmaiseksi. Oma on päätöksensä muutta omilleen.
tuollaisia vanhempia oikein tulee?
Aivan sairasta. Ymmärrän täysin että olet kateellinen.
niin maksaisko se sitten sunkin menot? Jospa äitis on kuitenkin ylpeä, et sulla on perhe ja tulet toimeen omillasi elämässä?
aina oltu. Itse muutin pois, koska lähdin opiskelemaan. Sittemmin olen muuttanut takaisin lähelle lapsuudenkotiani.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tukiko äiti sinua opiskeluaikanasi? Onko hänellä kenties nyt varaa tukea aikuistakin lasta (15 vuotiaan osaltahan hän on siihen velvollinen)?
Jos opiskelee, ihan OK, jos äiti tukee opiskelua. Niin kauan kuin minun lapseni kotona asuvat, saavat asua ilmaiseksi. Oma on päätöksensä muutta omilleen.
vieläpä melko hyvä palkkaisessa. Minustakin olisi todellakin ok, jos opiskelisi ja äiti kustantaisi hänen menojaan.
Olen myös vähän huolissani hänen rahankäytöstään, koska tienaa niin paljon ja tuhlaa "kaiken". Ostelee hirvittäviä määriä vaatteita, meikkejä, laukkuja, kenkiä, koruja jne. Yritin hänelle sanoa, että olisi varmaan fiksua avata joku säästötili, koska tulee varmasti elämässä vaihe, ettei rahaa ihan tuollaisia määriä ole, olisi sitten säästössä. Mutta eipä tuota juurikaan kiinnostanut, toki on oma asiansa, ei minun.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tukiko äiti sinua opiskeluaikanasi? Onko hänellä kenties nyt varaa tukea aikuistakin lasta (15 vuotiaan osaltahan hän on siihen velvollinen)?
minä elin ihan opintotuella ja keikkatöillä sekä säästöilläni. (eikä se edes mitään kamalaa ollut)
ap
äitisi sinun menosi silloin, kun itse asuit kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on 30-vuotias pikkusisko, joka edelleen lokittaa äidiltäni aikaa, rahaa ja jaksamista, samoin parilta muultakin lähisukulaiseltamme. Mitään kalliimpia/yllättäviä hankintoja ei "pysty" kustantamaan itse, esim. jos autosta halkeaa tuulilasi, niin ajaa sillä sakkolasilla hirveästi voivotellen, kunnes joku muu maksaa lasin korjauksen. Tämän vuoden puolella on maksattanut muilla mm. noita auton perushuoltoja ja -korjauksia, talvikengät ja lämpökerraston, kahvinkeittimen, useamman ruokakauppareissun, aurinkolasit, kännykän sun muuta itselleen, puhumattakaan kouluikäisen lapsensa menoista. Ei maksa lapsensa harrastuksia, ulkovaatteita, matkoja (esim. jos lapsi tulee meille lomalla, ei tule yhtään käyttörahaa, mutta esim. toive lapsen viemisestä huvuouistoon) ja niin edelleen. Jouluna oltiin äidilläni ja vein kaksi kassillista ruokaa. Sisko tuli ja haki äidiltäni kahvit + maidot, kun ei kotona ollut. Sisko on myös saanut monen kuukauden vuokrat, perintäkuluja, rästimaksuja jne. muiden maksettaviksi.
Voisihan sitä olla kateellinen ja katkera, mutta siihen en ryhdy. Olen taloudellisesti itsenäinen, osaan hoitaa raha-asiani, osaan säästää, pystyn elättämään perheeni ja elän rauhassa elämääni. Minua ahdistaisi, jos pitäisi aina miettiä keneltä nyt saan rahaa tai tavaraa ja millä verukkeella tai mielistelyllä. Ahdistaisi, jos en itse selviäisi arkemme menoista. Raha on vain rahaa, en anna sen sotkea suhteitani läheisiin.
äitisi sinun menosi silloin, kun itse asuit kotona?
mutta muutin tosiaan 18-vuotiaana pois (joo, eihän siinä ole kuin vuoden ero). Minä en ole koskaan ollut kovinkaan tuhlailevainen, ostin nuorenakin harvoin uusia vaatteita enkä juuri käynyt leffassa tms. Mutta siis en minäkään mitään vuokraa äidilleni maksanut ja muutenkin äiti välillä antoi minulle rahaa.
ap
mutta kyllä tuo on ihan ok, jos äiti näin haluaa tehdä.