Miten toimisit?

Mä yritin aluksi unohtaa jutun, mutta on se hampaankoloon jäänyt. Harmittaa sillä lailla, kun ei ole liikaa kavereita, kaikki pudonneet pois yksi kerrallaan. Mies aina joskus pirullaan sanookin, että pitäiskö katsoa peiliin :P kun 10v sitten oli sosiaalista elämää vaikka kuinka, nyt ei mitään. Ja kun jotain sovitaan, joku peruu viime tipassa. Eikä uutta sovita.



Ja sitten pitää tulla tuommoinen juttu :(

oon kyllä kaikkea nähnyt ja kuullut mutta tämä oli kyllä lajissaan aika törkeä. Kyllähän pariskuntien kesken voi syntyä pientä flirttailua, esimerkiksi mun ystävätär ( olen itse eronnut ) huomaa, että hänen miehensä pitää hänestä ja kerran kun nukuin heillä miehen työhuoneessa ja ystävättären mies oli juhlimassa niin ystättäreni nauroi, että ei se mitään haittaa jos mies ei sitä tiedä ja tulee yöksi nukkumaan vierassohvalle, että kyllä miestä sopii jakaa ja minä taas olen luvannut pitää hänen miehestään huolta, jos ystävättäreni sattuisi kuolemaan ennen aikojaan.



Tällaista juttelua voi pitää ihan hauskana. Mutta tuollaista kyllä ei. Etenkin kun loukkaavat puheet kohdistuivat myös sinuun. Onkohan naisella jokin kriisi menossa? Joka tapauksessa lapsellista käytöstä.



Ehdottaisin, että lopetatte pareina tapaamisen ja sinä etsit itsellesi uusia ystäviä, voi niitä aikuisenakin saada, tiedän kokemuksesta. Ansaitset nimittäin paremman ystävän.



Miehesi voisi yrittää sitten tavata kahdestaan tätä toista miestä ja kannustaa häntä pitämään puolensa tuollaiselle naiselle.

mun mies on välillä soitellut tälle toiselle miehelle, mutta hän ei uskalla "uhmata" vaimoaan. Eikä hänellä sitä paitsi ole rahaakaan (on työtön), vaimo taas on kovapalkkaisessa työssä ja antaa miehelle rahaa vain kaupassa käyntiä varten (!). Kännykkäliittymän sulki ja nyt miehellä on pre-paid, ettei kuluttaisi liikaa. Heidän suhde on vähän kuin äidin ja kurittoman teinipojan.



Iltaisin miehen pitää olla kotona, koska ruoan pitää olla tiettyyn aikaan pöydässä. Keskellä päivää hänellä varmaan olisi sitten aikaakin, mutta mun mies on duunissa.



Joskus harvoin kun nainen lähtee työmatkalle, mies soittaa kavereita kylään... mutta sitä ei tapahdu usein - ja yleensä vaimo on antanut listan remontoitavista kohteista, joiden pitää olla valmiita hänen palatessaan.



Tiedän, että tämä kuulostaa trollilta tai ainakin käsittämättömän epäuskottavalta.



Ja tuosta ystävyysasiasta, siis eihän tämän toisen pariskunnan tapaaminen ihan meidän elämämme keskipisteenä ole ollut ;) mutta käytännössä he ovat pitkään olleet ainoa tuntemamme, suht lähellä asuva pariskunta, joiden viikonloppu ei kulu lasten treeniin viemisen ja kilpailuiden merkeissä.



Uusia ystäviä on vaikea saada siksikin, kun meillä ei oikein kummallakaan ole sellaisia sosiaalisia ympyröitä, mistä uusia tuttavuuksia saisi. Mies on työssään esimiesasemassa, hänen alaisensa alkavat olla 10v nuorempia ja enemmänkin, eikä esimies-alaissuhde helposti kehity tasavertaiseksi. Mies ei ole tässä duunissa pitkään vielä ollut, mutta on sanonut, että on se ollut iso muutos. Kun ennen hänenkin kanssaan heitettiin läppää, nyt ihmiset vaikenevat hänen tullessaan paikalle ja aletaan heti tehdä töitä tai hajaannutaan.



Mä taas olen hoitovapaalla ja kohta taas äitiyslomalla, vielä menee vuosi eteenpäin. Sitten palaan töihin - jossa meitä on tasan 2 töissä, eli eipä sitä sosiaalista verkostoa sieltäkään niin tule. Äitikavereita olen yrittänyt saada, mutta en ole oikein onnistunut siinä, tuntuu, että se oli paljon helpompaa 8 vuotta sitten, kun olin viimeksi tässä tilanteessa. Silloin mm. tutustuin juuri tässä ketjussa kuvailemaani pariskuntaan...