kuinka paljon saa loukkaantua, jos ei kelpaa kummiksi oman lapsen kummeille?

Jos on mistä valita niin jokuhan pettyy.

Ei se ole mikään sääntö, että jos minä pyydän kummiksi, niin sitten sinä pyydät minua. En ymmärrä nyt ollenkaan... Jokainenhan pyydää ihan ketä haluaa ja kenet katsoo parhaaksi.

Ei meitäkään pyydetty lapsemme kummien lapselle kummeiksi. Olemme sukulaisia ja arvelen, että veli vaimoineen halusi mieluummin pyytää ystäviä.

Vanhemmat valitsee kummit isosta joukosta. On molempien vanhempien sisarukset ja suku, sekä hyvät ystävät. Ei se ole kelpaamiskysymys lainkaan, vaan ennemmin heillä voi olla ylitarjotaa vauvalle tärkeistä ihmisistä, joista sitten valitaan joku.

sinä olet pyytänyt kavereitasi lapsesi kummiksi. Nyt nämä kummit saaneet omia lapsia ja odotat pääseväsi lapsen kummiksi?



En ymmärrä pahastustasi.



Ei me olla ristiin kummeja lastemme kummien kanssa, siis kaikkien. Osan kanssa kyllä, mutta ei tosiaan kaikkien.

on 5 lasta ja kaikilla on kummit. Meillä vaan ei ole yhtään kummilasta, enkä ole loukkaantunut vaikkei ole pyydetty. Kullakin on omat kriteerinsä kummien valintaan.

on menossa... tapaamme usean kerran vuodessa ja tämä tuli vähän nyt puskista...

Miksi sun pitäisi olla kummi niiden lapselle jotka ovat kummeja sun lapselle? Meillä ei ole tapana tehdä noin. Vaan kun kerran olemme jo kummeja joidenkin lapselle ja tekemisissä niin sitten valitaan kummit toisesta perheestä. Näin tulee pidettyä yhteyttä suurempaan joukkoon. =)

lapseni kummin lapden kummiksi. Mutta jos en pääse, niin minkäs asialle voin, petyn hiukan mutta elämä jatkuu.



Jos pyydettäisiin kyseisen lapsen kummiksi, ottaisin enemmän osaa lapsen hoitoon, kasvatukseen, hankintoihin, tuntisin sen jopa velvollisuudekseni. Olisin erittäin ylpeä kummiudestani, erityisesti kummilapsesta.



Mutta jos ei pyydetä, niin tuskinpa vain...

Minä olin todella monen lapsen kummi ennen kuin sain omia lapsia (joita on myös monta) enkä ole pyytänyt yhdenkään kummilapseni vanhempia omien lasteni kummeiksi. Minusta niin ei tehdä, tulisi vaan turhaan "kilpailuasetelma" eli kumpaan suuntaan ollaan parempia kummeja, tms. Ihan sairasta mielestäni! Eli siis mielestäni sinulla on erittäin fiksuja ystäviä ja lapsillasi oikein fiksut kummit, olisit asiasta iloinen.

lapsellista jopa.



Ja jos oikein nyt pilkkua aloituksessa viilaan niin, minun lasten kummeilla on jo kummit kun ovat jo itsekin aikuisia =)

Säästyt monilta lahjojen ostolta. Itse en ainakaan halua kummiksi, kun kaikki aika ja raha menee omiin lapsiini.

Meillä sattumoisin on yhden lapsen toinen kummiperhe sama perhe, joiden lapsen kummi mieheni on. Ja oman sylikummini lapsi on minun äitini kummilapsi. Muetta noin muuten, paljon paljon parempi minusta niin, että kummeista muodostuu laajempi verkosto. Riippumatta siitä ollaanko kummien kesken hyvin läheisissä tekemisissä vai ei, minusta on kivempi lapsillekin että jokaisella on "omat" kummivanhemmat.



Se on sitten eri asia, saako ristiäisiin kutsumattomuudesta loukkaantua. Jos on koko kylä menossa, niin mahtaako ne muut olla läheisempää sukua ja niitä valittuja kummeja kuitenkin, eikä ihan satunnaisia kyläläisiä? Meillä ainakaan ei ristiäiset olleet mikään iso juhla vaan pienelle piirille. Kummit, isovanhemmat, tädit ja sedät lapsineen oli kutsuttu, ja kuitenkin vieraita oli minun mielestä "puoli kylää" näinkin, mutta emme raaskineet enää enempää karsia väkeäkään.

Ota se herne pois nenästä, ennen kuin se alkaa turpoamaan.

kun parhaan kaverin lapsuudesta saakka tutun naisen kanssa oltiin sovittu, että lastemme kummeiksi kutsutaan toisemme. Mä pidin lupaukseni, hän ei!!!

oharit niin, että on ensin puhuttu että pyydetään teitä sitten, ja sit kumminkin pyydetään joku muu. Sellaisesta ehkä vähän loukkaantuisin, mutta jos ei ole mitään puhetta ollut niin sitten on ihan turha kiskoa niitä herneenpalkoja sieraimet täyteen.



Ymmärrän kyllä siinä mielessä, että kyllä minä itse toivoisin että tietyt ihmiset pyytäisivät lapsensa kummiksi. Mutta jos niin ei käy, niin en todellakaan siitä mitenkään loukkaannu. Joidenkin kummien lapsille ollaan kummeja, useimpien ei. Ja toisaalta ei itse olla pyydetty automaattisesti omien kummilastemme vanhempia kummeiksi.

kun parhaan kaverin lapsuudesta saakka tutun naisen kanssa oltiin sovittu, että lastemme kummeiksi kutsutaan toisemme. Mä pidin lupaukseni, hän ei!!!

Elämäntilanteet muuttuu, tulee uusia tärkeitä ihmissuhteita, ja vanhat lupaukset unohtuvat.

Kolmen kummilapsemme vanhemmat ovat myös meidän lasten kummeja. Meidän ystäväpiirissä ei ole kuitenkaan tehdä ns. kummisopimuksia ristiin. Ei saa loukkantua, vaikka kummiksi ei pyydetäkään. JOkaisella on erilaiset lähtökohdat kummiksi pyytämisessä.



Joillakinon tapana pyytää vastavuoroisia kummipalveluksia ja minulla on ystävä, jolla on 15 kummilasta ja hänen omilla lapsillaan on siksi ainakin 6-8 kummia/lapsi. Meilläkin on kummilapsi tästä perheestä ja tosiaan ristiäisissä riitti kummeja ruuhkaksi asti.