Hirveetä katsoa vierestä kun kaverin elämä menee alamäkeä.

Ihan uskomatonta että joku on saanut oman elämän parissa vuodessa niin pahasti sekaisin ja luultavasti elämä vaan mutkistuu kun nyt ei enää työtkään maistu. On ottamassa lopputiliä vaikka on vakkarityö kaupungilla.



Auttaa ei voi koska ei omaa tilannettansa myönnä edes itselleen, suuttuu jos vähänkin kritisoi hänen elämäntapaa sitä että vois pikkasen miettiä ja tehdäkin asioille jotain ennenkuin on ihan liian myöhäistä.



Kurjaa on sekin että miten kauan minä tätä jaksan? moni kaveri on jo "unohtanut" ja suoraan sanottuna en minäkään enää oikein hänen seurastaan välitä, jos ei nyt sekään enää kauheen kiinnostunut ole meistä ns. vanhoista kamuista.