kokemuksia lievästä skolioosista

mutta ei se välttämättä kovasti vaivaakaan, jos on vain lievä ja selän lihakset pidetään hyvässä kunnossa.



Mulla on todettu murrosiässä lievä skolioosi, eikä se ole koskaan kummemmin vaivannut. Olen lapsesta asti urheillut säännöllisesti, joten selkälihaksetkin ovat hyvässä kunnossa.

tämä todettiin, kun poika valitti alaselkäkipuja. eli se vaivaa jo nyt.

toivottavasti ei pahemmaksi mene.

ikäväkseni se huomattiin liian myöhään ja kasvupyrähdys oli jo tapahtunut. Näin ollen sille ei ollut enää mitään tehtävissä.

Selkä vaivaa aikaajoin, mutta niinkuin ed. sanoi, on selän lihakset pidettävä hyvässä kunnossa. Jos lapsellasi on huomatu näin varhain, ei syytä ole huoleen, hänen ryhtiä seurataan ja kasvu on vasta edessä, joten häntä voidaan tarv. auttaa. Lievästä skolioosista ei ole haittaa, siitä kantaa mukanaan useat. Ylipaino on pahasta!

kun tuosta kerta vielä kasvaa hurauttaa. Noudatatte vaan sinnikkäästi ammattilaisten ohjeita, ette anna kehäväsymyksen iskeä! Todennäköisyys päästä vaivasta on silloin paljon suurempi.



Itselläni on alaselän skolioosi, paheni raskausaikana kiusallisemmaksi ja 20 vuotta olen nyt kipua kärsinyt. Pieneen kipuun tottuu periaatteessa tottuu, mutta joskus ajattelen, että onko tämä kidutusta, joskus tosiaan en mieti koko asiaa. Ymmärrän esim. niitä jotka luovuttaa ja alkaa lääkitä itse ikuista kipuilua alkoholilla. Masentumisen riski on tässä kova, itsellänikin ollut siinä hilkulla useinkin.



Lisäksi nyt 4-kymppisenä alkaa myös muita tukirangan vaivoja tulemaan ja lihasvaivoja kuten iskiasta, noidannuolta ja sellaista helpommin, sillä selkäranka ei ole suora ja kuljen ja liikun epäsymmetrisesti. Nytkin olen noidannuolesta sairaslomalla.



Jos vaan saatte tuon ikäiseltä sinnikkäällä jumpalla vietyä koko jutun murrosiän ohi hyvällä lopputuloksella, niin toivottavasti vältytte kaikelta siltä mitä minulla on ollut. On todellakin yrittämisen arvoista.

kun tuosta kerta vielä kasvaa hurauttaa. Noudatatte vaan sinnikkäästi ammattilaisten ohjeita, ette anna kehäväsymyksen iskeä! Todennäköisyys päästä vaivasta on silloin paljon suurempi. Itselläni on alaselän skolioosi, paheni raskausaikana kiusallisemmaksi ja 20 vuotta olen nyt kipua kärsinyt. Pieneen kipuun tottuu periaatteessa tottuu, mutta joskus ajattelen, että onko tämä kidutusta, joskus tosiaan en mieti koko asiaa. Ymmärrän esim. niitä jotka luovuttaa ja alkaa lääkitä itse ikuista kipuilua alkoholilla. Masentumisen riski on tässä kova, itsellänikin ollut siinä hilkulla useinkin. Lisäksi nyt 4-kymppisenä alkaa myös muita tukirangan vaivoja tulemaan ja lihasvaivoja kuten iskiasta, noidannuolta ja sellaista helpommin, sillä selkäranka ei ole suora ja kuljen ja liikun epäsymmetrisesti. Nytkin olen noidannuolesta sairaslomalla. Jos vaan saatte tuon ikäiseltä sinnikkäällä jumpalla vietyä koko jutun murrosiän ohi hyvällä lopputuloksella, niin toivottavasti vältytte kaikelta siltä mitä minulla on ollut. On todellakin yrittämisen arvoista.

Äitiy pari kertaa 15v sitten kunnon iskiakseksi ja sen jälkeen olen pitänyt huolta venyttelystä ja nyt ei vaivaa mitenkään. Olen 46v.