Kysymys lapsen sukunimestä

Olemme siis avopari.

Sitä aina välillä jotkut kummastelee, mutta so... Me kolme tod.näk. pysymme tyttönimelläni, vaikka ensi kuussa naimisiin menemmekin.

Meidän lapsi sai exäni sukunimen.

Ja exäni ei ole lapsen isä.

Olin vielä exäni nimellä kun sain nyxäni kanssa lapsen.

Pervoa???

Lapsi on yhteinen, mutta isä ei saa päättää mistään, ei ole edes neuvottelumahdollisuutta. Sitten itketään miksei se isä osaalistu lapsen hoitoon ym. no miksi osallistuisi jos lapsi on vain naisen projekti.

koska se on harvinainen ja isän sukunimi on erittäin yleinen. Mä aina ihmettelen kun naisia moititaan siitä etteivät he halua ottaa miehen nimeä naimisiin mennessään, mutta sitä ei taivastella ettei mies ota naisen nimeä. Vaikka menisimme naimisiin niin perheessämme luultavasti pysyisivät nuo molemmat nimet koska mies on luultavasti niin konservatiivinen ettei vaihda nimeään.

miehen nimi, koska se on lyhyt (minun pitkä), kaunis ja sitten oli yksi nimenjatkumisjuttu. Meille on lopulta ihan sama, kenen nimi lapsille annettiin, joten tällaiset "ulkoiset" seikat painoi eniten vaakakupissa.

ja tulee olemaankin.

koska se oli hänelle tärkeämpää kuin minulle. Itse olen pitänyt oman nimeni naimisiin mennessämme.

Molemmille oli aivan sama, kumpi nimi tulee. Päädyimme sitten miehen nimeen, koska yleensä ajatellaan, että jos lapsella ei ole sama nimi kuin miehellä, niin ei ole hänen lapsensa. Eli juuri tästä ap:n mainitsemasta syystä.

Ja olttin ajateltu ottaa yhteiseksi sukunimeksi miehen sukunimi. Nyt on kaikilla sama sukunimi. Olisin joutunut pitämään oman sukunimeni, jos lapsilla olisi ollut minun sukunimi.

Miehen sukunimi on kivempi.



Jos miehen sukunimi olisi ollut huonompi, niin silloin olisi otettu minun sukunimi ja lapset olisi tietenkin saaneet minun sukunimen.

Tosin ajatuksena oli, että mennään vielä naimisiin ja siksi sukunimi valmiina, mutta toisin kävi.



Olen kahden vaiheilla, vaihdanko omalle nimelleni.

etunimet ja mies sukunimen.

Minulla on hyvin tavallinen sukunimi, siinä ei myöskään ole mitään perinteikästä (kotitilaa tms.). Miehen vanhemmille sukunimiasia oli ilmeisesti tärkeämpi, joten miehen sukunimen valitsemalla teimme ratkaisun, josta kenelläkään ei ollut nokan koputtamista. Naimisiin mennessä olin kyllä pitänyt oman sukunimeni välittämättä siitä, mitä mieltä kukakin on. Lapset ovat kuitenkin yhteisiä, joten en ymmärrä, miksi äidin nimi(kään) olisi automaattisesti etusijalla.

äiti on aina lapsen äiti, joten isästä tuntuu kuin lapsi olisi enemmän myös hänen, kun hän saa antaa lapselle nimensä.