Kehitysvammaisten lasten äidit, miten saatte

ettei päästä sisaruksia selliaseen tilanteeseen, että lähtee mopo käsistä. Ohjataan lapsia eri suuntiin ettei tule joukkohysteriaa.

Hajota ja hallitse-tyyliin.



Meillä nuorempi on kehitysvammainen ja isoveli rauhallinen, joten meillä on ollut helppoa.



Minkäikäisiä lapsia teillä on?

meillä kun ovat jo vähän isompia (nuorin on 4), niin ymmärtävät sen, että on tavallaan kaksi settiä sääntöjä ja että yhdeltä ei voida vaatia ihan kaikkea samaa kuin heiltä. TOki sille yhdellekin on selvät säännöt, mutta eihän sille voi mitään, että toiset pystyvät enempään ja siksi heiltä vaaditaankin enemmän. Olen puhunut lapsille myös ihan suoraan siitä, että tämä yksi ei pysty ja siksi häneltä siedetään asioita, joita heiltä ei enää siedetä ja heidän oikeutensa ja velvollisuutensa on osata enemmän.



TOinen on se, että missään ei saa olla kiire. Aikaa pitää olla, niin että tämä yksikin kerkiää tajuta ja reagoida ja sitten käyttäytyä parhaansa mukaan. Kiire saa hänet prakaamaan ja sitten kaikki muutkin hermostuvat varsin nopeasti.

onneksi ymmärtää jo uhkailun: joko otetaan lelu pois tai joutuu jäähylle jos käyttäytyy huonosti. Jäähyn kanssa tehtiin pitkä duuni että saatiin ymmärtämään, mutta onneksi tehtiin.



Aikaisemmin kun ei riittänyt ymmärrys noihin, vein riehuvan lapsen toiseen huoneeseen, pidin sylissä (ihan vaan pidin kunnes rauhoittui tai aika usein lauloin) tai laitoin katsomaan piirrettyjä - riippuen siitä, pitikö mennä ojentamaan muita.



Tämä kaikkihan riippuu niin paljon kehitysvamman laadusta, onko autismia jne. Eli järin paljon en osaa auttaa.

lisäksi ohjataan kuvakorteilla esim iltapuuhia. Lapsi kääntää aina itse kortin kuvan nurinpäin kun homma on tehty, esim hammaspesu ja sitten tehdään seuraava juttu. Jos jää tyhjää aikaa hillua ympäriinsä niin siitä syntyy kaaos. Kuvat jäsentävät iltaa.

7 vuotta ja sisarukset alle sen. Meillä tilanteet karanneet totaalisesti käsistä. Tilanteet menneet huutamiseksi ja lapset kiikutetaan eri huoneisiin rauhoittumaan. Kamala meteli koko ajan. Meillä kävi vieraita tänään ja kauhistuivat tilannetta.

Sanoin että kaikki päivät aika samanlaisia.

Muutama päivä silloin tällöin menee vähän paremmin.

Ap

Meillä myös yritetään kuvia käyttää (papunetin kuvia) mutta pienenmmät aina ne jemmaavat johonkin tai repivät ja sitten niitä etsitään ympäri huushollia.

Ei olla löydetty sopivaa paikkaa mistä tämä kehitysvammainen lapsi ne ottaisi. Jos jätetään ne pöydälle niin hetken päästä niistä ei ole hajuakaan.

Yritetään paljon näyttää kuvista, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Ja kaikki päivät noudattavat pitkälti samaa kaavaa. Ap

ja kiitos vastauksista.

on ollut sellaisia naulasta roikkuvia pystytaskuja,korttitaskuja, joihin kuvat laitetaan.



Voipi ottaa säännön että kortteihin ei kosketa, ne on vaan tän yhden käytössä, tai jos haluaa että kaikki menevät samojen korttien mukaan niin sit kukaan ei koske niihin.



Pienten kanssa voi olla tosi haasteellista toimia, tuohon sählinkiin ei oikeastaan auta muu kuin aika. Onnea. Olen kuullut että tuosta voi jäädä henkiinkin.



t. kahden autistin äiti kannustavassa hengessä ;)

sekä millaisia pystytaskuja? Mistä löydän?

Helpompi lähteä etsimään, kun on jokin hyväksi jo havaittu.

Ihanaa saada edes jotakin vinkkejä täältä KIITOS: ). Niin mäkin uskon että aika kyllä auttaa,mutta odottavan aika on tunnetusti pitkä...