Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oman äitini suhtauminen lapsiini, omituistako vai normaalia isoäidin käyttäytymistä?
14.07.2006 |
Esikoinen ei ole vielä vaipoista päässyt eroon. Pottailee kyllä päivittäin, välillä hyvälläkin menestyksellä (2,5-vuotias). Äitini huutaa minulle lapsen kuullen, että me olemme itsekkäitä kun emme lasta hoida ja lapsi paskoo vielä koulussakin vaippoihin. Sitten vaahtoaa, kun ei lapsemme syö puuroa heti aamulla kun saa silmät auki. Syö kyllä muuten IHAN hyvin päivän mittaan. Hokee myös esikoisen kuulleen, että kyllä noiden teidän lasten kaikki " vaivat" (mitä lie) johtuvat ihan minusta ja minun hermoista... Vauvamme sai alussa vähän lisämaitoa, hoki jatkuvasti kuinka ylisyötän vauvaa ja pitäisi antaa välillä vain vettä. Sitten pääsin lisämaitokierteestä eroon, nyt lapsi kuulemma kuivaa ja näkee nälkää... Onko tuollainen " kyttääminen" jo sairaalloista? Vai löytyykö muitakin isoäitejä, jotka keksivät huutamisen ja huolenaiheen joka ihmeen asiasta?
Kommentit (3)
lapsi on jo kolmevuotias ja kertaakaan ei ole vielä lasta nähnyt. Välimatkaa on parisataa kilometriä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vuoksi. Oli vailla lapsia yökylään, kun kuulemma siskonsakin pojan vauva on jo kuukauden iästä ollut viikonloppuja hoidossa. Eikä ota kuuleviin korviin, kun sanon että en vielä halua antaa johan imetyskin sen estää. Minä olen outo, kun en anna hänen " tavata" lapsia. Olin itse siellä lapsien kanssa yön ja sinä aikana ehti " hermostua" , kun esikoinen seisoi korituolilla eikä suostunut tulemaan heti käskystä alas. Huitaisi lasta päähän avokämmenellä ja sitten suuttui minulle kun siitä huitaisusta hermostuin. Miehelleni en kyllä uskalla asiasta kertoakaan...
Onkohan lapsilleni nyt parasta, että saavat tavata isoäitiään vai eivät... Ken tietää, sen kertoo... ap
Alue: Aihe vapaa
Purkaa sitä sitten kritisoimalla tapaa, jolla kasvatatte lastanne. En jaksa uskoa, että voisi muuten ihan noin asiakseen ottaa teidän haukkumisenne. Ja vielä lapsen kuullen.
Oma äitini ei puutu millään lailla tapaan, jolla kasvatan lastani. Ei niin millään. Ihanaa!