Mun lasten synttäreillä ei jaeta kiitoslahjoja eikä käydä seikkailupuistossa
Vastustan moisia hömpötyksiä ja yleensäkin sitä, että lasten synttärijuhlista on tullut vanhemmille jonkinlainen suorittamisen ja pätemisen paikka o_O. (Ihan kuin Molotuksissa ja muissa ei olisi tarpeeksi...)
Mitä luulette, traumatisoituvatko lapsiparkani tästä ankeasta elämästään?
Kommentit (15)
nykyään aika must. Jos niitä ei tule niin kyllä teidän synttärit on aika tylsät monien lasten mielestä verrattuna muihin.
Niin kaunis ajatus kuin olisikin että lapset leikkisivät vapaasti perinneleikkejä ja söisivät hymyssä suin äidin leipomaa kakkua ja pullaa ja joisivat mehukattimehua, niin nykymaailma on nykymaailma. Yhden perheen on ihan turha pyristellä sitä vastaan. Hiljaisella protestillanne aiheutatte vain sen, että teidän kultanupukkanne synttärit on muiden lasten mielestä aivan booooorriiing ja pettymys. Niin ikävää kuin se onkin. Valitettavasti. Piste.
Mutta muuten kyllä päden niin paljon rahkeet riittää. Ei mulla oo muitakaan asioita joilla päteä.
Omien lasten toiveilla ei sitten ole merkitystä? Äiti jyrää mielipiteillään.
Meillä ainakin poika halusi perinteiset kotibileet, äidin tekemää kakkua ja kaupan sipsejä sekä tietsikkapelejä. Eikä missään nimessä äidin vetämiä leikkejä! :) Tyttö taas haluisi kaikenmaailman hoplopit jne. Kumpikin saa oman näköisensä synttärit. Eihän ne synttärit minun ole.
Annatko lapsillesi elämässä yleensäkin kaiken mitä haluavat? Tämä synttärihömpötys on lähtenyt käsistä ihan vanhempien vuoksi, on lähdetty tekemään yksinkertaisesta asiasta hillittön festivaalin ja suoritus. Tavallinen ei muka riitä.
Minä opetan lapsilleni, mikä on oikeasti tärkeää: yhdessäolo ja muistaminen. Ei joku hiivatin päteminen synttärien ihmeellisyydellä.
t:ap
Mitään seikkailupuistoja ei tarvita, mutta kyllä ne kiitoslahjat/ongintapussit on nykyään aika must. Jos niitä ei tule niin kyllä teidän synttärit on aika tylsät monien lasten mielestä verrattuna muihin.
Niin kaunis ajatus kuin olisikin että lapset leikkisivät vapaasti perinneleikkejä ja söisivät hymyssä suin äidin leipomaa kakkua ja pullaa ja joisivat mehukattimehua, niin nykymaailma on nykymaailma. Yhden perheen on ihan turha pyristellä sitä vastaan. Hiljaisella protestillanne aiheutatte vain sen, että teidän kultanupukkanne synttärit on muiden lasten mielestä aivan booooorriiing ja pettymys. Niin ikävää kuin se onkin. Valitettavasti. Piste.
Menen tässä asiassa valtavirtaa vastaan, olkoon se kuinka tylsää mielestäsi vaan. :) Kiitoslahjakrääsät on aivan turhaa roskaa. Tasoitetaaanko niillä vieraiden pettymystä siitä, etteivät ole juhlakaluna vai mitä ihmettä? En ymmärrä. Ihme pullämössöä.
t:ap
varsinainen väenpaljous, vaikka kotona pidetään ja EI TOD. anneta mitään kiitoskrääsäpussukoita mukaan vieraille. Ei järjestetä ongintaa - ei paljoa innosta joku "pari sekuntia kepin päästä kiinni pitäminen ja siitä hyvästä krääsäpussi). Meillä aikuiset vaihtava kuulumisia, jutellaan mukavia ja lapset leikkivät keskenään ja herkkuihin on panostettu:) Kivaa on kaikilla.
harrasteta vieraiden lahjontaa. Leikit ovat saaneet keksiä yhdessä ja aina on mennyt monta tuntia huomaamatta - välillä herkkuja syöden -
ja kotiinlähtö on joka kerta liian aikaisin monen mielestä.
Ihmettelen vielä miten virikekyllästettyjä lapsia joillakin on, jos normaalit juhlat ei kelpaa?
nykyään aika must. Jos niitä ei tule niin kyllä teidän synttärit on aika tylsät monien lasten mielestä verrattuna muihin. Niin kaunis ajatus kuin olisikin että lapset leikkisivät vapaasti perinneleikkejä ja söisivät hymyssä suin äidin leipomaa kakkua ja pullaa ja joisivat mehukattimehua, niin nykymaailma on nykymaailma. Yhden perheen on ihan turha pyristellä sitä vastaan. Hiljaisella protestillanne aiheutatte vain sen, että teidän kultanupukkanne synttärit on muiden lasten mielestä aivan booooorriiing ja pettymys. Niin ikävää kuin se onkin. Valitettavasti. Piste.
järjestää! Vain paikan varaus, kutsut, lapsen roudaus paikalle ja lompakon avaus. Mitä pätemistä tuossa on, laiskuutta tuo enemmän on kuin että pitäisi pykätä kaikki tarjottavat, sisustaa ja vielä vetää ohjelmaa kotona sekä siivota jäljet. :)
vastaaja 2
Kyllä meidänkin synttärit vietetään aina kotona Mutta muuten kyllä päden niin paljon rahkeet riittää. Ei mulla oo muitakaan asioita joilla päteä.
Jep :D Mä taidan tehdä itseasiassa niin, vaikken haluaisi myöntää. Päden sillä, että teen tavallisesta ja perinteisestä mukavaa juhlakalulle ja vieraille :)
t:ap
ole pusseja annettu, niitä ei kukaan ole kysellyt ja vuosi vuoden jälkeen synttäreille lapset tulevat uudestaan. Sitä paitsi taitaa riippua hieman piireistäkin, kuinka yleisiä nuo pussit ovat. Meillä on nimittäin useampikin kaveri, jotka eivät noita rihkamapusseja harrasta.
Mitä kuvittelette että niissä pusseissa on?
Meillä oli pari tikkaria ja tarroja.
Naapurilla kindermuna, jollain lyijykyniä jne. Ihan kivoja ja hyöty/nautintokäyttöön :d
Meillä on niin pieni asunto, etteivät luokan 13 tyttöä millään mahdu meille, ellei heitä sitten jaeta kolmeen ryhmään, joista yksi on lastenhuoneessa, toinen olohuoneessa ja kolmas keittiössä.
Synttärit on pakko pitää jossain muualla kuin kotona.
ihan kotona meilläkin synttärit vietetään.
jota kaverit arvostaa enemmän kuin räätälöityä ohjelmaa.
Itse otin kauheat paineet muutamille ensimmäisille lasten kaverisynttäreille ja järjestin vaikka mitä hömpötystä, kunnes huomasin että lapset leikkivät kaikkein mieluiten ihan omia juttujaan. Järjestelyt helpottuivat ja rahaa on säästynyt sen jälkeen aikalailla. :)
Enää meillä ei jaella kiitospusseja, vaan lapset saavat viettää kivaa aikaa yhdessä, kuten aina kavereiden kanssa, synttäreillä vaan herkkujen kera.
Aivan sama minulle mitä muut ajattelevat, kun lapset viihtyvät ja samat kaverit jaksavat tulla vuodesta toiseen viettämään synttäreitä.
kiitoslahjoja ei ole koskaan jaeltu, joskus on tullut esim. aarteenetsinnästä pikkutavaroita.
Äiti jyrää mielipiteillään.
Meillä ainakin poika halusi perinteiset kotibileet, äidin tekemää kakkua ja kaupan sipsejä sekä tietsikkapelejä. Eikä missään nimessä äidin vetämiä leikkejä! :) Tyttö taas haluisi kaikenmaailman hoplopit jne. Kumpikin saa oman näköisensä synttärit. Eihän ne synttärit minun ole.