Lue keskustelun säännöt.
Kiva, että lapsilla on kavereita mutta miksi aina meillä...
11.09.2010 |
eli se tympii, että eskaripojan naapuston kaverit ovat AINA meillä. Ja se tarkoittaa siis meteliä, sotkua, valvomista ja peräänkatsomista, etenkin kun porukassa pyörii vielä oma kohta kolmevuotias ja naapurin nelivuotias.
Poikamme on ilmeisen suosittu kaveri, keksii hyvät leikin juonet ja tulee kaikkien kanssa kohtuu hyvin toimeen. Ja meillä on jostain syystä kai sitten kiva leikkiä, ei mielestäni tosin mitään eroa näihin lähinaapureihin verrattuna eli mitään luksuskartanoa uima-altaineen meillä ei siis ole, ei edes tramppaa vaikka lähes kaikilla naapureilla on... miksi siis on aina oltava meillä ja miksi se lasten vahtiminen ja leikittäminen jää aina meille?
Olisi mustakin kivaa välillä tehdä pari tuntia omia hommia rauhassa tai vaikka käydä miehen kanssa kävelylenkillä, jos joskus joku naapuri ottaisi meidän mukulat leikkimään mutta ei tunnu ainakaan tällä lailla itsestään tasoittuvan. Eikä varmasti ole meidän tenavissa vika, sen pari kertaa kun ovat itse naapurissa käyneet kylässä, on kaikki mennyt ihan hienosti, pojat on rauhallista sorttia ja aika tiukasti kasvatettuja, ei mitään älämöloä siis tämän taustalla.
Oon välillä ihan suoraan sanonut, että esim. J. ei tule enää meille, ennen kuin välillä leikitte J.:n luona, olen sanonut äidin kuullenkin mutta ei mene perille. Miten rautalangasta pitää asia oikein vääntää? Onko muilla samaa "ongelmaa"? Oletteko muiden vanhempien kanssa ihan suoraan ottaneet puheeksi ja sopineet vastavuoroisuudesta?
Juu, pulmat on pienet, jos vertaa kotiväkivaltaan, maailman nälänhätään tai Pakistanin tulviin mutta ärsyttää taas tällä hetkellä, kun justiin piti taas passittaa yksi naapurin tenava kotiin, kun on ollut kylässä taas aamukymmenestä saakka, välillä kävi kotona, kun käskin kotiin meidän ruokailun ajaksi, sitten taas singahti ovelle. Välipalan kyllä söi sitten meillä... noh, näillä mennään. Neuvoja?
Kommentit (10)
Itse kyllä tykkään, että lapseni kavereineen ovat usein täällä meillä. Olen ajatellut niin, että pysyy paremmin tietoisena lasten kaveripiiristä yms. kun pörräävät täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että lapset usein hakeutuvat leikkimään sen kaverin kotiin, jossa on joku aikuinen kotona. Tuntevat olonsa turvallisemmaksi.
Meillä ei myöskään ole pelikoneita, uima-altaita tms. hienouksia vaan ihan tavallinen perhe tavallisessa kodissa ollaan ja mitä olen kuulostellut lasten sekä kavereiden puheita niin aika tiukan kurin perhe ollaan.
Sosiaalisina ja reiluina tyyppeinä tunnetut lapsemme (8- ja 5-vuotiaat) ovat suosittuja leikkikavereita, toisinaan saattaa kymmenkunta poikaa rynniä pitkin taloa, eikä se ole meitä suuremmin haitannut. Useimmiten lapset kuitenkin leikkivät pihalla eli meille ei tosiaankaan tulla nysväämään pelikoneen ääreen tms. niinkuin tiettyjen kavereiden luo mennessään lapsilla on tapana. Helteillä kannettiin koko poikajoukolle juotavaa ja välipalaa terassille. Lasten kaverit myös uskaltavat tulla pyytämään apua esim. polkupyörän vääntyneen tangon suoristamiseen tai verille menneen polven paikkaukseen.
Työpäivän jälkeen, illalla, väsyneenä kyllä sitten olen ajanut isomman pojan kavereita myös pois keittiöstä, kun ollaan käymässä ruokailemaan tai jopa pihalle kun pyrkivät "myöhään illalla" vielä meille kylään, vaikka meidän lapset on pyydetty sisälle rauhoittumaan, iltapalalle ja -pesulle.
sitten kun et enää jaksa niitä. Voivat tosiaan tykätä siitä, että on aikuinen paikalla. Tai sitten on vaan totuttu menemään aina samaan paikkaan.
ei kait kukaa haluu kattoo joka päivä vieraita mukuloita pyörimässä jaloissa!
Meteli ja sotku on välillä aikamoinen.
Silti lapset ja heidän kaverinsa viihtyvät täällä.
Hommiinkin heitä aina välillä laitetaan.
Minä olen tyytyväinen, että lasten kaverit viihtyvät meillä. Se on mielestäni rikkaus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meille ei enään pääse, jos kyläily ei ole vastavuoroista ja tosiaan yli vuoden verran sitä rumbaa vedettiin.
Pakotettiin naapurit vastavuoroisuuteen eli meille ei pääse, jos lapseni ei pääse heille ja siitä pidetään kiinni.
Kummatkin perheet taipu pakon alla, vaikka siihen vähän aikaa menikin.
Arvaa mitä?
Aina kun nämä lapset on teillä, niin nämä muut perheet saa vapaa-aikaa ja rauhaa.
Älä suostu enään.
Ollaan nautittu siitä, että meillä on nyt rauhallista. Kavereita käy, mutta ei enään päivittäin ja aamusta iltaan.
Älä nyt ihan usko noita edellä vastanneita, sillä kyllä noihin kyläilyihin taatusti väsyy, kun tarpeeksi kauan niitä vetää.
Tarkoitus ei ole, että perhe uupuu toisten lasten valvonnasta ja huolenpidosta.
Me oltiin tosiaan aika väsyneitä ravaamiseen, meteliin, uppiniskaisuuteen ja jopa välillä tottelemattomuuteen.
Meidän koti ei ole päiväkoti, kun muut makaa laakareillaan.
On tärkeätä, että lapsilla on kavereita, mutta ei kaikki voi olla yhden perheen kontolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sama tilanne eli aina kaverit olisi tulossa meille. On nyt suoraan sanottu että "ei kai taas meille, jospa tehdään nyt toisinpäin eli meidän poika menis vastavierailulle".
Kehoitan samaan tapaan. Ei ole oikein että vain yhden kotona ollaan.
Osa aikuisia ja osa murkkuja.
Aina on kaverit saaneet käydä kylässä.
Ihme ajattelua, että lapset naapuriin ja saa vapaa-aikaa.
Tai kateellisena, että naapurilla on aina vapaata koska hänen lapsensa on teillä leikkimässä.
Toisina päivinä ei näy omia eikä vieraita lapsia ja toisina päivinä saattaa olla kolmen lapsen kaverit meillä yhtä aikaa. Siinä sitten laitan kaikille välipalaa jos sen aika on. Meillä toki on lapset jo koulussa niin ettei tuota valvontaa enää ole samanlailla kuin sinulla mutta riitoihin joudun joka tapauksessa puuttumaan enkä kotoa voi pois lähteä jos meillä kavereita on.
Kuopus 2v on unilla yleensä tuossa vaiheessa mutta eipä paljoa häntäkään haittaa. Tykkää katsella muiden menoa ja touhua.
Voit toki vielä ottaa puheeksi naapureiden kanssa asian mutta kohta on teilläkin tilanne ettei lapsia paljoa näy ja lenkeillä saat rauhassa käydä.