Lue keskustelun säännöt.
Olen ollut vuoden ilma tupakkaa
23.10.2010 |
ja olen siitä todella ylpeä itsestäni. Mutta kuitenkin välillä tupakaa tekee mieli ? miksiköhän.
En ole kertaakaan tuon lopettamisen jälkeen maistanut, mutta jos näen telkkarista että joku polttaa tai jos olen jonkun sellaisen seurassa joka polttaa, tulee itsellenikin hirveä tupakan himo ja tekisi mieli polttaa. Minusta se on jotenkin hassua, kun jo ollut vuoden ilman tupakkaa.
Onko muilla ?
Kommentit (11)
röökiä ja vaan YHDEN kerran on tehny mieli tupakkaa lopettamisen jälkeen..!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja edelleen sniffailen kadulla, jos joku edellä kävelevä polttaa tupakkaa :).
Nikotiini koukuttaa pahemmin kuin heroiini. Loppuikäsi olet nikotinisti. Mutta ei se haittaa, kun asian tiedostaa.
Tiesin faktat, kävin läpi surutyön. Luovuin iäksi hyvästä ystävästä. Rakastin itseäni ja vielä syntymättömiä lapsiani.
Se on niin helppoa, kun haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun huomasin olevani raskaana, päätin heti että tupakointi saa jäädä. Ei se kovin helppoa ollut, ja kyllähän mä välillä poltin. Pikku hiljaa rupesin polttamaan ja sitten lopetin.
Lopettaminen sujui todella hyvin. Odotin kauheita oireita ym, mutta ei tullut mitään. Itse olin polttanut n 3vuotta.
Välillä on kyllä sellainen olo, että elämä olisi jotenkin tyhää tai tylsää ellei polta. Ei tässä ole mitään tekemistä oikein, paitsi tietenkin olla lapsen kanssa mutta muuten.
Toivon, etten enään koskaa sorru tuohon tupakkaan.
Ja te, joilla myös ollut mielitekoja oletteko ikinä lopettamisenne jälkeen maistanut tupakkaa ? Jos maistoitte, niin tuliko teille sellainen olo heti että " pakko saada lisää " vai jäikö se siihen maistamiseen ?
ap
nyt viikkoja 33 ja silti tekee vielä mieli ja se miten pääsin irti oli vaan se etten vain pystynyt vetämään röökiä kun tiesin että pikkuinen siitä kärsisi ja olen sitä mieltä että kaikki siitä irti pääsee jos vaan kovasti tahtoo!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
humalassa ollessani ja se maistui aivan järkyttävän kammottavan hirveälle. Mielikuva ja todellisuus eivät ollenkaan vastanneet toisiaan - kuvittelin tupakan maistuvan ja tuntuvan hyvältä, mutta köhinkin sitten kuin pahainen murrosikäinen ensimmäisiä henkosiaan vetäessä. Ei todellakaan ole tullut sellainen olo, että pakko saada lisää vaan päinvastoin.
Mä lopetin syksyllä 2003 ihan kertalaakista, olin polttanut kahdeksan vuotta. Lopettaminen oli yllättävän helppoa, kun sitä halusi ihan tosissaan.
Tää on mun mielestäni se juttu.
Jos lopetat, lopetat iäksi. Ei koskaan enää! Se, että tunnustaa itselleen vielä haluavansa polttaa, ei ole ongelma, kun sitä haluaan ei toteuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun kävisin tupakalla. Jotenkin se vaan joskus on sellainen nautinnollinen hetki.
ja vieläkin satunnaisesti tulee sellainen olo, että olisi kiva polttaa tupakka. Ihan normaalia tuo on.