Käyttekö yksin baarissa?
Ja jos käytte niin miksi / millaisessa tilanteessa? Vietättekö koko illan yksin, vai lyöttäydyttekö jonkun toisen seuraan siellä baarissa?
Kommentit (9)
varmaan jos ois tarve saada seksiseuraa niin voisin käydä. Mut ei ole, joten käyn baareissa vain viettääkseni aikaa kaverien kanssa.
jollain keikoilla, kun ei sellasta kaveria jota kiinnostaisi samat bändit. Mutta ei siellä tarvi yksin olla kauaa, sekä miehet että naiset hakeutuu seuraan:O
koska mies on lasten kanssa. Satunnaisesti päästään myös yhdessä liikenteeseen.
Lyöttäydyn kavereiden/tuttavien seuraan koska harvemmin lähden pidemmälle kuin tuohon lähibaariin (seuraava paikka kun on seitsemän kilometrin päässä, pienessä kylässä kun asutaan).
kun olin sinkku.
Yleensä vain parilla (luin lehteä, näpräsin kännyä) pubtyyppisissä paikoissa. Ja karaokea laulamassa.
Yökerhoissa en juuri yksin käynyt. Se olisi ollut too much.
Joskus lähdin yksin vege, joskus löytyi juttuseuraa. 20 vuotta sitten löytyi jotain muutakin seuraa (( ;
Lähipubeissakin jotain vain seinäruusuja sekä perheenisiä, jotka vonkaa, joten ei kiitos. Pidemmälle jos lähtee, vaihtoehtoja on niin paljon, että tasan ketään tuttua ei tapais.
Kotona viihdyn yksin, mutta baareissa en.
yleensä silloin kun en halua seuraa mutta en myöskään olla kokonaan yksin (tyyliin yksin mökillä). eli haluan olla yksin ihmisten keskellä.
Ostan jotain hyvää juotavaa ja luen kirjaa. Pari tuntia vierähtää helposti.
En tee tätä kyllä usein, mutta joskus kuitenkin.
En ainakaan miehen kans sinne lähtis, on niin huonoa seuraa. Jos yksin meen, niin saan seuraa. Tai jos kaverin kans mennään, niin me saadaan seuraa. Mun mielestä parisuhteessa olevien ei edes kuuluis mennä ainakaan samaan baariin, turhia kätinöitä ja kinoja sit siinä 03.30 aikaan...
yksikseni lähinnä bändien keikoilla tai jossain hyvissä konemusiikkibileissä koska mulla ei oikein ole ollut niin innokkaita bailauskavereita kun itse olin. Yleensä vietin koko illan yksin. Joskus saatoin törmätä johonkun tuttuun, jonka kanssa vietin aikaa tai sitten joku miespuolinen henkilö (itse olen nainen) saattoi lähestyä minua ja saatoin osan iltaa viettää hänen kanssaan. Kävin kuitenkin musiikin ja tanssin takia menoissa mutta joskus syntyi myös mielenkiintoisia keskusteluja ja joskus sinkkuaikoina vähän muutakin säpinää. Kävin myös tavattuani mieheni yksin baareissa silloin tällöin. Oli usein tosi hauskaa ja mulle se oli aika luontevaa kun noin 16 vuotiaasta lähtien kävin joskus yksin keikoilla yms.
Nyt lapsen syntymän jälkeen (lapsi 15 kk) en ole oikeastaan käynyt paljonkaan missään mutta luultavasti jos menisin niin yksin saattaisin nytkin mennä kun sattuisi joku kiinnostava keikka tms. niin tuskin sinne saisin ketään kaveria mukaan (en varmaan jaksaisi edes yrittää). Tai itseasiassa parilla meidän hotellilomalla olen käynyt pikaisesti baarissa yksin miehen ja lapsen nukahdettua. Olen aina ollut vähän yökyöpeli ja tarvitsen vähemmän unta kuin mieheni. Alkoholia en ole käyttänyt yksinäisissä menoissani (enkä juuri muutenkaan). Nyt yksin mihinkään lähteminen tuntuu kuitenkin vähän oudolta ajatukselta kun ylipäätään on niin vieras ajatus, varmaan lähtisin jos joku kaveri pyytäisi muttei tule lähdettyä kun ei kukaan pyydä. En myöskään voisi olla pitkään kun lapsi vielä syö öisin.
Just tänään kerroin miehellä kun kuljin joskus 2000-luvun alussa yksin baarissa tietoisena siitä etten tarvi olla sielä yksin. Kun oli laaja kaveri/tuttava-piiri niin aina joksu tuttu oli baarissa. Enää en lähtisi.