Pelkään että lapseni nääntyy nälkään päiväkodissa!

Teippaavat tuoliin ja työntävät lusikan väkisin suuhun.

innostui hoidossa syömään paremmin kuin kotona. Liekkö ollut muiden esimerkillä vaikutusta.

Myös kotona on alkanut ruoka maistua hoitoon menon jälkeen.

Meilläkin tyttö oli tosi nirso ruuan suhteen aiemmin, mutta nyt menee kaikki mistä ei kotona ollessa ennen välittänyt. :)

ongelmia tuli siitäkin, että kun verensokeri laski tosi alas, hänestä tuli ärtyisä. Kun pojalle tarjottiin lasi maitoa aamupäiväulkoilun jälkeen, käytös pysyi ihan kuosissa lounaaseen asti.



Sovimme päiväkodin tätien kanssa, että pöydässä on jotain mikä menee, yleensä se oli maitoa ja näkkileipää ja sitten syö muuta siihen päälle jos maistuu. Yleensä ei syönyt ja oli tosi kiukkuinen ja nälkäinen kun tultiin kotiin.



Nyt poika on iso murrosikäinen, jalka kokoa 42 ja syö kuin hevonen, mutta yhä valikoi ruokiaan tarkasti.

päiväkodissa henkilökunta ihan varmasti katsoo, että lapsi saa edes jotain syödäkseen. Ja jos huomaavat, että ei saa, niin varmaan keskustelevat asiasta kanssasi ja löydätte yhdessä hyvän ratkaisun.



Meillä muuten nirso kolmevuotias syö aina huomattavasti paremmin, kun on muita (lapsia) samassa ruokapöydässä. Joten voi hyvin olla, että mitään erityiskikkoja ei edes tarvita ja lapsen paino alkaa nousta tarhan aloittamisen myötä :)

mutta voihan olla että lapsi alkaa syömään, kun näkee muiden syövän. Meilläkin on monet asiat päiväkodissa ihan normaaleja toimintoja ja kotona ei saa tekemään sitten millään... Toivottavasti menee hyvin :)

nälkään nääntyneestä lapsesta. Epäilen, että tässäkin tapauksessa "routa porsaan kotiin ajaa" eli lapsi alkaa syömään melko normaalisti.



Aivan ihmeellinen tuo ruokavalio, miksi et jo ole vienyt lasta lääkäriin tai terapiaan? Toivottavasti saavat tilanteen normalisoitua päiväkodissa.

Kaverin lapsi vähän samanlainen, ei syö juuri mitään.. ei ole kylläkään miinuskäyrällä.

Pk:ssa eli välillä pelkällä näkkärillä, nyt on pikkuhiljaa oppinut syömään vähän paremmin.

Ei syö esim. puuroa ollenkaan, kerran oli syöny aamupalaksi kolme viinirypälettä..

Juttelet hoitajien kanssa rehellisesti asiasta, tuon ikäsille annostellaan ruoka vielä, joten voisit pyytää että kastike ja lisuke laitetaan aina vierekkäin, ei siis kastiketta riisin päälle tms. Ei ne nälkään näänny, onneksi on ees sitä näkkäriä tarjolla. Paino saattaa kyllä laskea, toivottavasti ei!

päiväkodissa syömään vähän paremmin. Toisten esimerkillä on voimakas vaikutus!



Älä ole huolissasi.

Meillä kotona kaikki syövät yhdessä hyvällä ruokahalulla, myös lapset, paitsi tämä yksi. Eli kotona ei ole katsonut ainakaan sisaruksistaan mallia.



Eipä se lapsi nälkään varmaan kuole, mutta olo on varmasti aika kurja loppupäivästä, mun verensokerit on alhaalla ja kiukuttaa.

ap

Muuten on normaali, iloinen, tasapainoinen ja nopeasti oppiva lapsi, vain nirso. Itse olen lapsena ollut myös nirso, edes karkkia en syönyt, joten ehkä perinnöllistä. Nykyään syön kaikkea, vähän liiankin kanssa, joten luotan, että lapsikin oppii syömään ajallaan. Mitään numeroa ei meillä ruokailusta tehdä, syö sen mitä syö.



Täytyy tosiaan jutella päiväkodin tätien kanssa, miten tarjoavat ruoan. Kotona jos erehdyn laittamaan kastikkeen perunan päälle, ei taatusti syö. Puuroa ei myöskään syö. Hedelmistä syö banaania, omenaa ja viinirypälettä. Yleensä lapset tykkää nakeista tai lihapullista, ei meidän lapsi.

ap

Ei suostu syömään mitään keittoja tai tavallista ruokaa. Jos annan pelkkää makaronia, riisiä tai perunaa, sitä syö, mutta ei mitään sekaisin sössättyä. Leipää ja maitoa syö myös. Mitään hyvää edes ei syö, vain peruspullaa tai marie-keksiä.

Itse olen myös ollut tosi nirso lapsi, ja aina äiti löysi kuitenkin jotakin järkevää syötää jota suostuin syömään.

Tämä ap:n makaroni/riisi/leipä/maito/pulla/keksi -linja kyllä kertoo siitä että lapsi olisi mielestäni terapian tarpeessa ellei päiväkoti saa häntä syömään muutakin.

päiväkodissa ja nirsoilee todella paljon. Kotonakaan ei suostu syömään juuri mitään. Päiväkodissa jättää lähes aina lounaan syömättä. Meidän päiväkodissa jos on vielä ruoan jälkeen nälkä, saa näkkärin. Poika syö siis aina vaan sen näkkärin ja juo lasin maitoa. Välipalaa syö vaihtelevasti, ehkä joka toinen kerta on sen syönyt. Aamu- ja iltapuuro on ne ateriat, jotka syö hyvällä ruokahalulla ja ilmeisesti niiden voimalla sitten pysyy elossa :)

Asiaan vaikuttaa mm. se, että kun näkevät muiden samanikäisten syövän, niin ainakin maistavat itsekin helpommin. Saattaa sosiaalinen painekin vaikuttaa.

Tietävät myös, että eivät saa yhtä hyvää palvelua kuin kotona eivätkä sitä siksi vaadikaan.



Omat lapsenikin ovat päiväkodissa syöneet semmoisia ruokia joita kotona eivät suostu syömään.

päiväkodillakin jonkin verran joustetaan.

Ei niitä kastikkeita ole pakko sekoittaa makaroniin tai perunoihin. Yllättävän paljon on semmoisia lapsia, jotka syövät hyvin jos ruoka-aineet pidetään erilään, mutta eivät syö kaikki sössätään yhteen.



Meidän nuorimmainen ei jostain syystä syö hedelmäsalaattia vaikka muuten hedelmistä pitää kovastikin. Päiväkodissa antavat hänelle jonkun hedelmän silloin kun välipalana tai jälkkärinä on hedelmäsalaattia.



Lapsen parhaaksi useimmissa päiväkodeissa pyritään toimimaan.

Alkoi syömään, kun pääsi pienryhmään 4v. Poika pääsi kotiin 14.30 ja annoin kotona pojalle riisipiirakkaa, juustoa ja mehua. Ei juonut edes maitoa.

Olihan poika kiukkuinen, koska oli nälkäinen.

Nyt poika on 6v. eskarilainen ja syö jo ihan hyvin.

Päiväkodin työntekijät sano, etteivät voi asialle mitään, ettei lapsi syö.

Nämä ruokailuongelmat menee ohi aikanaan, vaikka jonkinlaista nirsoilua saattaa ollakkin.

Pahalta tietysti tuntuu äidistä ja lapsi on tasan tarkkaa kiukkuinen, kun kotiin pääsee.

Pyydä hoitajia joustamaan ja pitämään ruoka-ainekset eriteltynä.

jolla tosin kausittain lajeja, joita ei syö, ja vanhemmiten alkaa tietyllä tavalla pahenemaan nirsoilu.



Tyttö on ollut todella pahalla miinuskäyrällä ihan vauvaiästä asti (-20-käyrällä ja välillä siitäkin tipahtanut pois), ja välillä ruoka maistuu ja välillä ei. Jos on sellainen ei-päivä, niin ei syö mitään, ei edes herkkuja. Puoli lasia maitoa ja ehkä hiukan marjoja tai pari palaa jotain hedelmää saattaa olla koko päivän saalis. Onneksi puuro on yleensä aamuisin maistunut.



Tyttö aloitti päiväkodin 2,5-vuotiaana ja alusta asti on syönyt siellä reippaasti. On maistunut aamupala, lounas ja välipalakin. Toki on ollut päiviä, jolloin ei ole syönyt niin paljon tai jopa vähän, mutta enimmäkseen on ruoka maistunut. Kotona sitten ei olekaan iltaisin syönyt enää juuri mitään... Paino on edelleen todella vähäinen pituuteen suhteutettuna (105 cm ja 13,5 kg), mutta päiväkoti on antanut ihania lausuntoja neuvolaan tytön syömisistä, ja terve on ollut koko ajan.



Olen huomannut, että syöminen on huonointa minun paikalla ollessa, vaikka en ole koskaan tuputtanut tai ilmaissut huoltani tytön kuullen. Parhaiten syö, kun paikalla on muita vieraita lapsia (meilläkin toki on kaksi muuta lasta) tai muita aikuisia esim. mummin luona ruoka maistuu hyvin. Kotona syöminen on aina sellaista näykkimisitä (myös isän kanssa).

Aivan normaalia on nirsoilu pienillä ja pitääkin antaa sitä mitä lapsi suostuu syömään.

Ei todellakaan mitään terapiaa tarvita.

Neuvolassa juri asiasta keskustellut ja th sanoi, että antaa sitä mitä syö, että kohua ei siitä saa kotiin tulla.

Ruokahalu paranee, kun lapsille tulee ikää lisää ja pakolla saa vain pahaa aikaiseksi.

On siis aloittamassa päiväkodissa ensi viikolla, kysymyksessä 3vuotias huonosti syövä lapsi.

Ei suostu syömään mitään keittoja tai tavallista ruokaa. Jos annan pelkkää makaronia, riisiä tai perunaa, sitä syö, mutta ei mitään sekaisin sössättyä. Leipää ja maitoa syö myös, mutta epäilen, että vaativat päiväkodissa muutakin syömään.

Paino menee miinuskäyrällä ja kun lapsi on nälkäinen, tulee itkua ja kiukkua. Meillä on myös muita lapsia, ihan normaalisti syöviä, joten ei liene kasvatuksesta kiinni tämä nirsoilutaipumus.

Mitään hyvää edes ei syö, vain peruspullaa tai marie-keksiä, hyvin pelkistettyä ruokaa siis. Jos välipalalla päiväkodissa tarjotaan kiisseleitä, ei tämä lapsi niitä suostu edes maistamaan.

Joutuu olemaan pitkää päivää 7-16, joten vähän kyllä mietityttää tuo syömispuoli, että mahtaako laihtua entisestään.

Olisko kenelläkään rohkaisevia kokemuksia vastaavanlaisesta tilanteesta?

Jos lapsellasi ei ole mitään fyysistä vaivaa (onko tutkittu?)Johtuu nirsoilu ihan ruokailuun liittyvästä kasvatuksesta. Kysyt miltä lääkäriltä tahansa sanovat he että terve lapsi kyllä syö jos syömiseen ei liity muunlaista mahdollisuutta purkaa tunteita.Äidin hätä syömättömyydestä ja tähän liittyvä painostaminen tai jopa pakottaminen tai lahjominen on esimerkkejä juuri tästä.Kun perhe syö yhdessä ja lapsella mahdollisuus seurata toisten syömistä ja kun hänelle annetaan mahdollisuus itse päättää mitä syö ja miten paljon (tarjolla olevasta ruuasta) silloin syömisestä tulee lapsen oma hyvä asia jossa lapsen nälän tyydyttämisestä vastaa lapsi itse. Omatoimisuuden ja harjoittelun salliminen kun lapsi näyttää halua tähän on keskeistä tämän asian harjottelussa (tavall. lapsen ollessa n.1v).

Päiväkoti joka asiaan suhtautuu näistä lähtökohdista rohkaisee lapsen syömistä puhumalla pöydässä lapsiryhmän kanssa eri ruuista ja miten uusien ruokien maistaminen vie ehkä toisilta pitemmän aikaa, puhumalla ja kiinnittämällä lapsen huomio omaan nälän tunteeseen ja pohtimalla miten paljon ruokaa tänään otetaan että nälkä sammuisi jne.Näissä päiväkodeissa myös ymmärretään että syömiselle voi olla erilaisia tunne esteitä esim. kun kova äidin ikävä silloin ruoka ei maistu,tai jos on oikein vihainen jne.

Kun lapsi ei syö silloin hoitaja pahoittelee tilannetta lapsen kanssa esim. "harmi ettei tänään ruoka maistunut,alussa kun päiväkoti vielä tuntuu kummalliselta ja äitiä ikävä silloin ei ruokakaan maistu, kerrotaan äidille ja sitten huomenna varmaan tuntuu vähän paremmalta".

Missään vaiheessa ei pidä lasta pakottaa silloin tilanne vain mutkistuu.

Toisten lasten esimerkki ja aikuisen positiivinen suhtautuminen syömiseen ja lapsen kunnioittaminen tässä tilanteessa poistavat usein myös kotona vakiintuneet syömisongelmat. Toivottavasti tulevassa päiväkodissanne on tämä lähestyminen syömiseen.

Voisit vaikka etukäteen (niin ettei lapsesi kuule) kertoa tilanteesta pk:n hlö kunnalle niin he osaavat varautua ennakkoon. Ja voipi olla, että saavat lapsesi syömään.

Päiväkodissa söi pikkuruisia annoksia vaan, joskus vaan sen näkkärin.Pk:n henkilökunta ei ottanut asiasta stressiä, enkä minäkään. Kotona söi pikkasen paremmin. Nyt kun on kolmannella, on jo oppinut syömään. Mutta edelleen yksinkertaisimmät ruuat on mieleen. Paino ollut aina miinuskäyrillä, mutta ei mitään todella huolestuttavaa. Jaksamisia sulle pikku-nirsoilijan kanssa =)



-tintti-