Miksi sinulla on yli neljä lasta?

miehelläni on ennestään 2, meillä yhteisiä 2, ja kaikki asuvat meillä. Mulle olisi vallan mainiosti riittänyt nämä 2 yhteistä, mut minkäs teet. Neljässä on jo aika paljon hommaa...

"aluksi niitä vaan tuli" :)

sitten tuli muutaman vuoden tauon jälkeen viides.

nyt tuntuu sopivalta määrältä. On jossakin tuolla taka-alalla vielä sellanen tunne että ehkä yhden haluaisin joskus. (oon vasta 31v) eli vielä kerkeen.

Onhan tää elämä joskus vähän härdelliä kun on paljon ohjelmaa niin tuntuu että ei pysy perässä.

joka lapsella jotakin menoa sinne ja tänne.

Loppujen lopuksi musta on kyllä mukavaa kun on iso perhe ja elämää ympärillä.

Kiinnostaa teidän syynne. Itse haluaisin siksi, että olen niin itserakas, että pidän omia tuotoksiani aivan loistavina, joita tähän maailmaan tarvitaan lisää + mielestäni 3+ lapsi on jo kiva kaveri ja onhan se hauska tehtailla mukavia läheisiä ihmisiä itselle lisää. Vilkas koti on myös oikein mukavaa, en viihdy yhtään yksin.

Kiinnostaa teidän syynne. Itse haluaisin siksi, että olen niin itserakas, että pidän omia tuotoksiani aivan loistavina, joita tähän maailmaan tarvitaan lisää + mielestäni 3+ lapsi on jo kiva kaveri ja onhan se hauska tehtailla mukavia läheisiä ihmisiä itselle lisää. Vilkas koti on myös oikein mukavaa, en viihdy yhtään yksin.

Lähdin asiaa miettimään, ja jos ihan biologisesti ajatellaan, niin on useimmiten luonnollisempaa että perheeseen syntyy useampi lapsi ajan myötä kuin että asutaan vuodesta toieen kahdestaan pienessä yksiössä, ja tehdään kaikkia niitä "kivoja" asioita joita voidaan koska ei ole perhevelvollisuuksia= rajoituksia.

Tämäkin elämäntapa voi olla ihan yhtä kiva tosin. Olen kokeillut kumpaakin..

Toisekseen.. lapsien tekeminen on ihan hauskaa.

Kolmanneksi, ei ne minun elämää rajoita. Olen kai myös niin itserakas että on ihan kiva kun ympärillä on ihmisiä joita rakastaa. En väitä että niitä ei voisi löytää muualtakin kuin omasta geenipankista, mutta tapa se on tämäkin. Eikä mikään huono tapa.

Oltiin 18-vuotiaita ja päätettiin, että lapsia hankitaan viisi. Niin sitten tehtiinkin. Viimeinen tosin oli oikeasti jo "vahinko", saatiin hänet 42-vuotiaana.

tehdään vain puolivahingossa... eikö kukaan ole suunnitellut oikein?

Uuteen liitton syntyi lapsi isolla ikäerolla sisaruksiinsa, joten hänelle "tehtiin" samanikäinen kaveri, se viides.

minä olen ihan nuoresta asti halunnut monta lasta. Syytä siihen en osaa sanoa. Mutta muistan teininkäkin puhuneeni viidestä lapsesta, sekään ei tuntunut isolta määrältä :)

Mies puolestaan on halunnut korkeintaan kolme; kaksi poikaa pienellä ikäerolla ja iltatähdeksi tytön.

mutta elämä on; ne kaksi poikaa saatiin 2v ikäerolla. Aika pian kuitenkin haluttiin se kolmaskin lapsi- sattui tulemaan se tyttö. Mutta vauvakuume on yllättänyt (molemmat) myös tuon jälkeen, neljäs syntyi kun tyttö oli 5- vuotias, ja nyt odotan viidettä, kuopuksen ollessa 7v. Toiveissa olisi vielä yksi, ja pienellä ikäeröolla tulokkaaseen.

Suurin syy tähän lapsimäärään lienee "aikainen aloittaminen", olimme nuoria kun esikoinen syntyi, ja edelleen olemme alle 40- vuotiaita. Jos olisimme saaneet ensimmäisemme iäkkäämpänä, ei näin montaa lasta olisi ehkä tullut. Jokaisella on kuitenkin jokusen vuoden ikäero edelliseenkin.

siksi

Mutta kaksi lapsistani on erityislapsia ja jaksaminen oli kortilla neljännen jälkeen. Järki sanoi, ettei enempää.

Nyt kun erityislapset ovat jo aikuisia, haikeana joskus huomaan ajattelevani, että olispa ne kaksi pientäkin vielä tässä. Mutta olis varmasti ollut liian rankkaa.

Siksi meillä on vain neljä lasta.