Onko Suomessa mitään tulevaisuutta?
Joka viikonloppu vaivun syvälle epätoivoon; omasta mielestäni Suomessa ei ole mitään tulevaisuutta kenellekään. Ei ole teollisuutta eikä töitä; kun ei ole töitä ei ole paikallista kulutusta, kun ei ole paikallista kulutusta, palveluyritykset kuolevat pois. Ainoastaan hoiva- ja hoitoalalla on kysyntää seuraaville 20 vuodelle kunnes suuret ikäluokat ovat kuolleet pois.
Raha keskittyy "vanhan rahan" perheisiin pk-seudulle ja yhteiskunnan eriarvoisuus ja kahtiajakaantuminen kärjistyy entisestään.
Kaikkea yhteiskunnan veroeuroilla ylläpitämää karsitaan ja tehostetaan; julkinen terveydenhoito on jo nykyään pelkkä vitsi ja juoppojen laastarointipaikka. Pikkuhiljaa kaikki siirtyvät yksityiselle sektorille niin terveydenhoidossa, kouluissa kuin päivähoidossakin; kenellekään ei pystytä enää tarjoamaan edes ala-arvoista palvelua näissä laitoksissa. En näe mitään positiivista tapahtuneen viimeiseen 30 vuoteen, suunta on koko ajan alaspäin. Aiemmin jaksoin uskoa että edes osa poliitikoista aidosti yritti kehittää jotakin; vaalirahamädännäisyys vie senkin uskon.
Minä haluan POIS tästä maasta ja äkkiä!
Kommentit (11)
huomaat, että sinua ahdistaa sielläkin. Koska vika ei ole sen kauampana kuin omassa ajattelutavassa.
Miksi et usko pytsyväsi itse vaikuttamaan omaan elämääsi?
Minkään yrityksen perustaminen ei kannata kun ei ole asiakaskantaa tarpeeksi. Firmat eivät palkkaa ketään kun kaikki siirtyy halvempien kustannuksien maihin paitsi ne matalapalkkaiset hoitoalan pätkätyöt. Siivous- ja lehdenjako tai bussikuskihommilla ei elätä itseään saati perhettä pk-seudulla, jossa edes näitä töitä on tarjolla.
Siellä tulevaisuuskin näyttää paljon aurinkoisemmalta :)
On asiakaskantaakin yritykselle kuin yritykselle (n. 160milj. asukkia).
paljon vakituisessa työssä olevia ihmisiä, ja onhan tämä maa valittu ihan virallisestikin kai maailman parhaaksi maaksi elää ja asua?
Taantuma koettelee koko maailmaa, ei vain Suomea. Olen siis vahvasti eri mieltä kanssasi tästä.
jos katsot aamuruuhkia, minne uskot kaikkien ihmisten olevan matkalla? Töihin. Töitä siis on. Eri asia on miksi et itse saa työpaikkaa.
Jos ei itsekään usko saavansa töitä ei sitä kukaan muu sinulle anna.
viidennelle ja toivottavasti viimeiselle ja pysyvälle ulkomaankomennukselle. Takaisin ei tulla kuin äärimmäisessä hädässä.
Eurooppa on kivoja maita pullollaan, samoin Afrikka ja muut maanosat. Mikään ei estä sua muuttamasta
kaikkia teitä eikä mua ees komennella. Täytyy sanoa että tunnen minäkin tietynlaista ylemmyyttä.
Eri asia on miksi et itse saa työpaikkaa. Jos ei itsekään usko saavansa töitä ei sitä kukaan muu sinulle anna.
Oman alan hommat on siirtymässä enenevässä määrin Aasiaan eikä tulevaisuutta todellakaan ole. Toiselle alalle siirtyminen on käytännössä mahdotonta kun työkokemus on väärältä alalta. Jäljelle jää vaihtoehto kouluttautua siihen pätkätyö-hoivatyöhön; ei hirveästi innosta. Oman alan hommat on siirtymässä enenevässä määrin Aasiaan.
Ja sama tulee tapahtumaan melkein joka alalla; Suomi on liian kallis maa niin tuotannolle kuin "valkokaulus" hommille. Antakaa esimerkki yhdestäkin alasta, jossa Suomessa on valoisat näkymät! Konsultointi- ja IT-ala kitkuttaa vielä hetken mutta kun loputkin metsä- ja metalliteollisuuden suurimmat toimijat ajavat toiminnot Suomessa alas, jäljelle jää hyvin vähän jos juuri mitään.
Pk-teollisuus ei näillä työvoimakuluilla kannata sekään.
Läskit, juopot, karvat ja haalarit saati imetys ja kotihoito tai oikea lakananvaihtoväli herättää hirveän haloon, tälläistä aihetta ei edes vaivaiduta avaamaan :(