Mä en kuulemma saa hylätä lapsiani, ettei niistä kasva mt-ongelmaisia.
Haluaisin jättää lapseni kokonaan isälle ja muuttaa 400km päähän. En haluaisi tavata lapsiani enää ollenkaan, mutta kuulemma lapsillani on oikeus äitiin.
Olen kyllä yrittänyt selittää, että ei ne näin paskaa äitiä tarvitse ollenkaan ja paremmin voivat kun häivyn kuvioista täysin.
Viranomaiset yrittävät kääntää mun päätä, mutta tasan tarkkaan tiedän että ne ajattelevat vain sitä, että lasteni ei tarvitsisi aikuisina juosta terapiassa, koska äiti heidät hylkäsi.
Ei ne mun tunteitani ajattele millään tavalla, vain lasten etua.
Jos en kelpaa lähiäidiksi enää, en aio olla äiti enää ollenkaan.
Kommentit (28)
kun sen jo tänään kallonkutistajalle kerroin. Ei mun lääkitystä ole pahemmin viilattu, masennusdiagoosi on ja pysyy.
Psykiatri vaan ei ole vielä osannut päättää että olenko oikeasti masentunut vai vaan teeskentelenkö jotta saisin lojua verorahoilla täysihoidossa sekopääseurassa.
Mä järjestän aina muutaman päivän välein jonkun sopivan kohtauksen, niin eivät sitten ainakaan sinä päivänä mieti että uloskirjaisivat mua sairaalasta.
Oon aatellut kokeilla millaista joulua suljetulla vietetään, kun anoppilan joulua ei ole ikävä.
sulla on tarinaas tänne kertoa, joten anna tulla vaan. Oletko väkivaltainen fyysisesti vai psyykkisesti? Käyttäydytkö muuten vastuuttomasti?
hoida nyt perkeleen äkkiä siihen kuntoon, että kykenen kämppäni irtaimistoni realisoimaan ja muuttamaan pois nykyiseltä asuinpaikkakunnalta.
Ei vaan vielä oikein tapaturman aiheuttaman vamman takia pysty muuttomyyntiä hoitamaan, muuten olisin jo vaihtanut maisemaa ja aloittanu uuden elämän.
uuden elämän aloittaminen? Olen käsittänyt, että elämiä on vain yks per pää. Koittaisitko kuitenkin tulla toimeen nykyisen elämäsi kanssa?
vittuilin suljetulla mun huonekaverille, joka oli tosi palasina eikä pystynyt muuta kuin puhisemaan ja tuijottamaan lattiaan, sanoin sille pari kertaa ilkeästi ja se vaihtoi samana iltana huonetta ja nyt nähdään vaan silloin kun se vaeltaa zombiena käytävällä ruokajonoon.
Menen aina vittuillessani ruokalassa istumaan vastapäätä sitä zombieta ja tuijotan.
Tulee muuten melko hyvin liikettä siihen ihmiseen, paremmin kuin lekurin antamat lääkkeet.
Psykomamma on saapunut taas avautumaan. Psykomammaa ei OIKEASTI hetkauta tämä asia suuntaan tai toiseen, eikä hän halua kuulla av-mammojen neuvoja tai moitteita, mutta kuitenkin kirjoittaa useammankin avauksen aiheesta. Hoh hoijaa...
no se tuleeko lapsesta mt ongelmainen ei riipu yksinään vanhemmista, niiden vaikutuksesta tai edes puuttumisesta... Miksi sä muuten olet hankkinut lapsia? Ja miten sä vasta nyt olet herännyt ajattelemaan sun omia tunteitas?
ainakaan sen takia että lapseni välttyisivät aikuisina terapialta.
Jos mua ei huvita pitää heihin yhteyttä ja lapsiperhehelvetti ahdistaa jo ajatuksena, en todellakaan pidä mitään yhteyttä lapsiini, vaikka asuisin edelleen heidän naapurissaan.
siinä uskossa mä olen nytkin kun seksiä ilman ehkäisyä harrastan.
Tosin mulla on nyt niin kiva kipulääkitys päällä, että keskenmeno tulee ennenkuin edes huomaan olevani raskaana.
ainakaan sen takia että lapseni välttyisivät aikuisina terapialta. Jos mua ei huvita pitää heihin yhteyttä ja lapsiperhehelvetti ahdistaa jo ajatuksena, en todellakaan pidä mitään yhteyttä lapsiini, vaikka asuisin edelleen heidän naapurissaan.
no tuskimpa sua kukaan siihen tulee pakottamaankaan... jos vihaa itseään noin paljon niin eipä sulla hirveesti ole edellytyksiä onnelliseen elämään.
siinä uskossa mä olen nytkin kun seksiä ilman ehkäisyä harrastan. Tosin mulla on nyt niin kiva kipulääkitys päällä, että keskenmeno tulee ennenkuin edes huomaan olevani raskaana.
eipä taida kuule sielun kipuun auttaa vaikka kuinka monta ja vahvaa tablettia söisit..siihen tuskaan ei ole kun yksi lääke
edes tarvetta elämään laitoksen ulkopuolella. Pitää nääs ensin laittaa ittensä ainakin fyysisesti siihen kuntoon että muuttamaan kykenee.
Mut nyt näkyy olevan iltapalan ja iltalääkkeiden jakoaika, taidanpa pyytää taas jotain kivaa kipulääkettä, vaikka oxynormia, että saa pikkukännit ennen yöunia.
itse, ettei hommasta tule mitään, niin muuta vaan. Mun mielestä on parempi, että lapset pettyvät vain kerran, kuin jos niille syötettäisiin potaskaa sinusta ja joutuisivat yhä uudestaan pettymään.
En tarkoita, että lopettaisit kokonaan äitinä olemisen, mutta ehkäpä otat sitten yhteyttä, kun sinulle sopii.
Tämä ei nyt ole mikään käsky, nämä vain omia mietteitäni. Oma äitini asui kaukana ja oli mielenterveysongelmainen, kun olin lapsi ja aina vaan yritettiin sopia tapaamisia ym. ja aina sai pettyä, kun ei siitä tullut mitään. Siinä vasta tulikin olo, että äiti ei välitä, kun koko ajan pettää lupaukset. :( Ei lapsi ymmärrä asioita samalla tavalla kuin aikuinen.
Ei varmasti ole mikään helppo tilanne. :(
ihmisiä; ne tekee virheitä. Kyllähän niidenkin pitäisi tajuta ettei sun lapsia saisi edes altistaa sulle enää. Ovat raukat jo varmasti kärsineet sinusta tarpeeksi. Ei kaikista ole äidiksi, toiset vaan on huonompia kun toiset.
Hyvä kuitenkin että itse tiedostat etteivät lapset tarvitse tuollaista.
pullollaan sielun kipua helpottavia lääkkeitä. Munkin tarttis vaan sanoo hoitsulle että ahistaa, niin johan pamahtais diapamia 10mg kuppiin ja ahistus lähtee.
Vaan en tartte, kun ei täällä kakaroiden vinkuminen ahdista eikä vituta.
Selvästikin mietit äitiyttäsi paljonkin...