Tosi "kiva", taas...
Joka ikinen arkiaamu ja viikonloppuaamut herään siihen kun alakerran lapsi itkee ja huutaa. Nytkin olen kuunnellut tuota melkeinpä tauotonta huutoa kohta melkein tunnin. Ei tommonen ole normaalia. Juu, kerrostalohan tää on, mutta ihan pakkoko tollasta älytöntä tahallaan huudatusta on pakko kuunnella? Neuvoja?
Ja sit kun loppuu itku ja huuto annetaan pitää pattereita leikkivälineenä.
Kommentit (7)
jottei vaan yläkerran täti pillastu. Mitä siitä että lapsi oppii huonoille tavoille = äiti juoksee aina paikalle kun kurkku suorana huutaa. ja sitä kautta huutaa aina kahta kauheammin. Pääasia että naapurit saa nukkua.
Mene jonnkin erämää mökkiin asumaan jos elämisen äänet häiritsee!
Voi kiesus sanon minä. Oikea tabu tämä, on minunkin lapseni olleet joskus pieniä mutten ole antanut huutaa samaa rataa mitä tuo alakerran sakki.
Ja siksi tänne vähän niinkuin kirjoitinkin että mitä tehdä..
On juostu lääkärit, neuvolat ja sairaalat läpi. Mitään syytä ei ole löydetty. Lapsi saattaa huutaa tunnin tai vaan 5min. Ei auta sylittelyt, laulut eikä mikään. Lapsi makaa mun sylissä ja huutaa.
Kerro toki fiksuna mitä teen, että ei huutaisi. Ei ole herkkua minullekaan.
jokainen aamu klo 5-6, ja koska en mitään lapsistani tiennyt, luulin, että lapsi revitään ylös sängystä siihen aikaan, kun isä lähtee töihin ja siksi lapsi itkee. Pidin äitiä aivan järkyttävänä tapauksena...
Nyt kun on omia lapsia ja vähän ikääkin enemmän, niin tajuan paremmin. Jotkut lapset itkevät. Ihan jopa ilman syytä. Tässäkin tapauksessa kuulin selvästi, että äiti hyssytteli ja rauhoitteli ja nukkuivat kaikki samassa huoneessa (makuuhuoneet siis vastakkain molemmissa asunnoissa), joten mitään turvattomuuttaan se lapsi ei itkenyt. Ei tarvii olla mikään hätänä, ei ole lapsi välttämättä pilalle lellitty, ei ole hylätty. On vain niin, että jotkut lapset itkevät enemmän kuin toiset, koska ovat herkkäunisempia eivätkä saa nukahdettua uudestaan. Ehkä voi olla jopa niitä paniikkikohtauksia, jolloin lasta ei saa edes kunnolla hereille.
Asennemuutos auttaa. Hanki korvatulpat tai käännnä kylkeä ja onnittele itseäsi siitä, ettei sinun tarvitse olla se, joka sitä lasta rauhoittelee. Muista ajatella kiitollisena, että omat lapsesi eivät olleet tuollaisia/ että et ole hankkinut omia lapsia. Ole tyytyväinen, että alhaalla ei melskaa jokin kaksimetrinen jätti oksentamalla yön aikana juotuja tuotoksia (seuraava kämppänaapurini) tai polttelemalla sikaria kavereidensa kanssa yöt läpeensä niin, että oma huoneilmasi muuttuu aivan harmaaksi etkä pysty enää hengittämään (ihka ekassa kämpässäni).
Jos oikein ottaa päähän, mene heti aamulla avaamaan säästötili sitä ihanaa korvessa olevaa omakotitaloa varten. Me muuten asumme sellaisessa, ja ainoa naapurimme on mökkiläinen. Mutta kesällä sitten kuuluukin sieltäkin örvellystä...
Suo siellä, vetelä täällä.
Ja monta tuntia.. Mutta siis syy ei aina ole lapsen tai vanhempien, mm. silläpojalla oli kehityshäiriö ja tietyt toimenpiteet kuten liman ryystäminen nielusta aiheutti huutoa. Ja valitettavasti joskus se toimenpide piti tuolle lapselle tehdä yöllä. No memuutettiin pois omakotitaloon maalle.
Eli jos se häiritsee niinvarmaan kannattaa kysyä vanhemmilta onko lapsella joku hätä,kun huutaa niin kovaa. Myös siitä patterin kolkuttamisesta voi sanoa.. Itse kerrostalossa asuessa kävin sanomassa siitäkin k un arkiiltana yksi asukas rupesi poraamaan klo 21. joo saahan sitä,m utta talo kun oli tännä pieniä lapsia jotka suurimmaksi osaksi menee nukkumaan siihen aikaan, ja se poran ääni kaikui.. Menin ihan ystävällisesti sanomaan ja he lopettiva.
heräsi n 1v kello viiden-kuuden aikaan ja huusi yhtäkyytiä tunnin. Ainoana lohdutuksena voin kertoa, että kyllä se menee ohi ja lapset kasvavat