Ei ihme että koiria karkaa ja käy kimppuun... Tositarina eiliseltä:

Ulkoilutin eilen koiraamme ja ihmettelin kun metsästä kömpi esiin heiveröinen mummo, joka hätääntyneenä pälyili meitä.



Hän tuli kadulle ja edelleen seurasi menoamme. Kun tulimme takaisin, hän seisoi edelleen kadulla ja odotti että menemme ohitse. Katsoin häntä kysyvästi ja hän sanoi että päivystää tässä ulkona niin kauan että ei tule yhtään koiraa näköpiiriin.



Sanoin että voi mennä kauankin, koska alueella paljon koiria ja metsikkö suosittu ulkoilutuspaikka.



Hän kertoi että tyttärensä on jättänyt hänelle hoitoon 40-kiloisen rottweilerin, jota hän ei jaksa pitää kiinni. Eli jos tulee toinen koira vastaan, hänellä ei ole mitään mahdollisuuksia (voimia) pitää koiraa aisoissa, vaan se pääsee karkuun.



Siksi hän siis odottaa että koiria ei näy, jotta uskaltaa tulla rotikan kanssa ulos.



Olin aivan järkyttynyt, sanoin että täällä on koko ajan koiria ja riski on suuri. Hento mummo vain huokaili peloissaan.



En päässyt itse häntä auttamaan ja ei se mikään ratkaisu edes tähän ongelmaan olisi ollut. KÄSITTÄMÄTTÖMÄN VASTUUNTUNNOTON KOIRANOMISTAJA tämä tytär, että kehtaa jättää vanhan äitinsä vastuulle tuollaisen vahvan koiran. Eli ei ihme että koiria karkaa ja hyökkää muiden koirien ja ihmisten kimppuun kun ei niillä ole asiaan kykeneviä ulkoiluttajia...