Kun olin 3 kk vanha v. 1976
äitini meni kouluun. minua hoiti se joka kerkesi. Joskus sukulainen ja joskus naapuri. siien aikaan tuo oli ihan tavallista. Eipä ole koskaan tullut mieleeni että ongelmat, joita elämässäni olen kohdannut, johtuisi siitä että siihen aikaan äitiysloma oli lyhyt. Kaiken lisäksi äidilläni ja minulla on lämpimät ja huolehtivat välit. Nykyinen äitiyslomahan on ruhtinaallisen pitkä ja sen jälkeen voi aivan hyvin painua töihin. Tuo 3 ensimmistä vuotta kotona äidin helmoissa on aika lailla täyttä tuubaa. Kokonaisuus ratkaisee ja mitä siinä loppupeleissä merkitsee ensimmäiset kolme vuotta, jotka voivat ihan totta ja oikeasti olla onnellisia riippumatta hoidetaanko kotona vai kodin ulkouolella.
Kommentit (2)
mistä niin luit? Tarkoitin, että jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee ja lapsesta tulee silti ihan normaali.
Siis tuleeko susta lapsesta jotenkin lälly?
Et siis hyväksy edes vuotta kotona?
Tajuut sä ollenkaan kuinka pikkainen se yksivuotias on? Just oppinut oppinut kävelemään?
No jos herra on sitä mitä laitetaan meidän yhteinen lapsi hoitoon siinä vuoden ikäisenä ja minä menen töihin.