Lapseni 1,5v ei syö juuri mitään. Miten hänet saisi syömään? ov

Ensimmäinen kysymys: kasvaako lapsesi hyvin?

Jos kasvaa, ei hätää.

Tarjoat ruokaa säännöllisiin aikoihin, katsot että lapsi saa tarpeeksi liikuntaa ja lepoa.

Tarjoa välillä ruokia, joita tiedät, että lapsesi syö, ja välillä uusia elämyksiä. 1,5-vuotias pärjää kyllä vaikka ei joka aterialla söisikään - syö sitten seuraavalla enemmän.



Meidän ipanan on saanut maistamaan paremmin uusia ruokia kun:

sitä saa syödä äidin tai isän lautaselta

sitä saa syödä itse (esim. sormiruokaa)

sitä saa syödä uudessa paikassa (eväsretki puistoon)

kaveritkin syö sitä



Meidän lapsi elää välillä pyhällä hengellä (tai ainakin siltä tuntuu) ja välillä syö tosi hyvin. Kasvaa hyvin ja on terve. En ole huolissani syömättömyyskausista.

Kyllä hän eilenkin söi leipää ja kurkkua sen verran, että niistä sai energiaa melko paljon. Kyse ei siis niinkään ole määrästä vaan ruoka-aineiden rajoittuneisuudesta. Ahdistaa, kun aina pitäisi olla vain keitettyä perunaa voilla tai keitettyä makaronia sellaisenaan. Ei siis suostu maistamaan ruokia, ei edes vanhempien tai serkkujen (ei ole sisaruksia, mutta serkut on suurimpia idoleita) lautasilta.



t. ap

voi ihmislapsi olla huono syömään. Ja huono syöminen alkoi kiinteään ruokaan siirtymisestä ja jossain 1-3 ikävuoden paikkeilla meillä oli kamala homma syömisten kanssa stressatessa! Poika on laiha kuin kauhistus, mennyt koko ajan painon kanssa miinuskäyrällä, mutta silti pituutta kasvanut tasaisesti ja muutenkin kehittynyt normaaliin tahtiin. Lemppariruokia on lohi eri muodoissa, poronkäristys, perunamuusi, makkara, maito ja kurkku. Jauhelihasta ei tykkää, kasviksia ei syö, hedelmistä menee banaani, muut ei. Olen lopettaut stressaamisen; lapsi syö kunnon ruokaa sen verran kun syö, välipaloja meillä ei mutustella, pojalle ei maistu edes makea. Kaikkea pitää maistaa, mutta syömään en pakota jos ei tykkää. Isoveljensä syövät lähes kaikkea, jopa etanoita ja simpukoita ovat syöneet mutta nuorin ei :)

Välillä on tosi kaikkiruokainen ja välillä ei mene melkein mikään...



Pakottamaan ei kannata ryhtyä, äläkä näytä lapselle, että olet huolissasi. Esimerkki on paras keino eli vanhemmat, ystävät, sukulaiset ja varsinkin ne serkut ja muut kaverit syömään tavallisia ruokia esim. makaronilaatikkoa tai keittoja. Kata samalla pöytään esim. kulhollinen kurkkupaloja tai kirsikkatomaattia, joita saa ottaa ohessa tai "jälkiruoaksi" (eli tuot ne pöytään vähän myöhässä). Muista kehua reippaita syöjiä mutta älä toru lastasi. Osoita vain selkeää ihailua, kun on noin reipas, että syö hyvin.



Perheen omille aterioillekin sama idea eli aina jotain, mitä lapsesi voi hiukan syödä mutta sen verran vähän, että nälkä jää. Sitten te vanhemmat syötte esim. makaronin kanssa jauhelihakastiketta ja muistatte ehkä vielä kehua toisillenne, että onpa hyvää ja täytyypä tehdä tätä, kun se ja se tulee kylään, koska se pitää jauhelihakastikkeesta. Jos lapsenne ei syö muuta kuin makaronia, niin antaa syödä, kunhan tarjolla on aina muutakin ja mielellään niin, että lapsella on lautasellakin sitä muuta (ei tarvitse syödä, maistaa voisi mutta jos ei, niin sitten ei).



Meillä on poika välillä saanut hepuleita, kun sillä lautasella onkin jotain, mistä ei pidä. Jos on tosi kiihtynyt, olen ottanut sen pois, mutta muuten sanonut, että ei tarvitse sitä syödä, äiti syö sen sitten lopuksi, kun se on niin hyvää.