Lue keskustelun säännöt.
Ei päästä miehen kanssa sopuun lapsen nimestä
28.10.2010 |
Asiasta ollaan väännetty kättä jo ikuisuus. Lapsi ei ole vielä syntynyt, mutta 2 viikon sisään on täällä. Eli sinänsä aikaa ei ole enää loputtomiin, kun väestärekisteriin pitää ilmoittaa kuitenkin jossakin vaiheessa. Yhdessä välissä pääsimme jo jonkinlaiseen kompromissiin ja löysimme 3 vaihtoehtoa, joiden kanssa molemmat olisivat voineet elää - toivottavasti myös lapsi ;-)
Nyt sitten anoppini oli mennyt ehdottelemaan nimeä ja mieheni haluaisi antaa tuon nimen, koska äitinsä on niin vanha ja sairas ja blaa blaa. Minä en pidä ko. nimestä laisinkaan ja olen sanonut ettei se käy. Ei sen vuoksi, että anoppi sitä ehdotti (tässä ei ole siis mistään anoppi-miniä asetelmasta kyse), vaan yksinkertaisesti se on mielestäni niin ruma nimi. Mieheni sanottua äidilleen ettemme anna ko. nimeä lapselle oli anoppi purskahtanut itkuun pettymyksestä ja nyt mieheni todellakin painostaa minua suostumaan tähän nimeen. Olisipa anoppi ollut puuttumatta asiaan, joka ei hälle kuulu.
Onko muut olleet vastaavassa tilanteessa? Miten pääsitte lopulta kompromissiin? Suosikkinimeään tuskin kumpikaan meistä tulee saamaan läpi, joten nyt puhutaan todellakin kompromissistä. Mitään arvontaa en halua, nimittäin silloinhan kuitenkin käy, että arpa osuu juuri tuolle anopin ehdottamalle nimelle, jota en tule antamaan (niin ruma nimi se on).
Kommentit (38)
Olemme miehen kanssa aikoinaan myös vääntäneet kättä lasten nimistä mutta onneksi asiaan ei puuttunut kukaan muu. Toki molempien vanhemmat ehdottivat jotain mutta siihen se onneksi jäi.
Meillä on myös lapsilla kompromissi nimet. Mies sai tahtonsa läpi esikoisen ja neljännen kanssa. Minä kakkosen kanssa ja kolmannen nimi oli yhteinen päätös.
Neljännessä minä sain päättää millä nimellä lasta kutsutaan joka ei ole se ensimmäinen nimi.
Tiedän ettei helppoa ole mutta lapsi on teidän eikä anopin. Hän voi sanoa toiveita mutta päätös on teidän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen myös naimisissa ulkomaalaisen kanssa ja meillä kesti myös hetken, että löysimme kumpaakin miellyttävän nimen. Ja muut sukulaiset yrittivät myös sekaantua soppaan. Ei auttanut kun vaan päättää, että me kaksi ollaan tämän lapsen vanhempia ja päätetään asiasta. ja sitten keskusteltiin niin kauan, että päästiin asiasta yhteisymmärrykseen. Muut ei oikein tässä asiassa voi auttaa varmaan.
Oikeasti en käsitä? Eri asia jos joku anonyymisti netissä kyselee ehdotuksia, mutta että tosielämässä jollain olisi niin paljon pokkaa, että kehtaisi nimi-asiaan puuttua..
Olen kyllä sitä mieltä, että vanhemmat saavat itse päättää nimen, mutta koska nimi on miehellesi tärkeä (äitinsä takia), voisitko joustaa ja antaa sen toiseksi nimeksi?
Meillä lapsella on kolme nimeä, joista keskimmäinen ei oikein kuulu tyyliin ensimmäisen ja kolmannen kanssa. Minulle se oli kuitenkin tärkeä nimi, rakkaan ukkini nimi, joten laitoimme sen sinne väliin, vaikka nimi ehkä kauniimmalta kuulostaisikin sitä ilman. Minusta se olisi ollut kyllä kaunis nimi myös 1. nimeksi, mutta olisi vaatinut hieman erilaisen toisen nimen myös ollakseen oikein hyvä.
Näin, jos minun äitini ehdottaisi nimeä xxxxx tai zzzzzz, suostuisitko antamaan ko. nimen lapsellemme?
Jos ei niin jatko kysymys, miksi sinun on suostuttava mummun ehdottamaan nimeen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nyt ensin vaikka odottaisitte että lapsi syntyy. Lapsihan saattaa näyttää ihan joltain nimeltä niin valinta aika helppo.
Oletteko naimisissa? Jos ette, saat mieleisesi nimen lapselle aika helpolla. Lähetät vaan paperit etkä kysele mieheltäsi. Tuttavapariskunta ei päässyt yhteisymmärrykseen sukunimestä niin pappi sanoi että äiti vaan lähettää paperit omalla allekirjoituksella niin kaikkein helpointa. Raakaa mutta ikävä kyllä onnistuu :)
Meilläkin oli muutaa nimi valmiina, mutta kun näimme lapsemme, totesimme ettei mikään niistä nimistä sopinut ollenkaan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän sua kukaan tunnista, jos sitä nimeä ei teidän lapsellenne edes tule!
Itsekin olen ulkomaalaisen kanssa naimisissa ja meillä oli myös todella paljon vaikeuksia löytää sopivaa nimeä lapselle. Halusin nimen, joka helposti ääntyy sekä isän kielessä että suomeksi, ja joka lisäksi edes jollain tapaa miellyttää kumpaakin, mutta niitä oli sitten todella, todella vähän. Mekin päädyttiin sitten oikeastaan kompromissiratkaisuun, johon kuitenkin olen ollut tosi tyytyväinen. Ainoa asia, joka vähän kismittää, on nimen kirjoitusasu, joka ei ole ihan suomalainen. Sen tekisin nyt toisin, jos vielä voisin.
Meilläkin oli muutaa nimi valmiina, mutta kun näimme lapsemme, totesimme ettei mikään niistä nimistä sopinut ollenkaan :D
Jos ap ei vaikkapa asu Suomessa, on mahdollista, että nimi pitää antaa heti syntymän jälkeen, kuten omassa kotimaassani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miltä he näyttivät, kun heidät ensimmäisen kerran näin, olisi kummankin nimi Rusorusina.
Jos nyt ensin vaikka odottaisitte että lapsi syntyy. Lapsihan saattaa näyttää ihan joltain nimeltä niin valinta aika helppo. Oletteko naimisissa? Jos ette, saat mieleisesi nimen lapselle aika helpolla. Lähetät vaan paperit etkä kysele mieheltäsi. Tuttavapariskunta ei päässyt yhteisymmärrykseen sukunimestä niin pappi sanoi että äiti vaan lähettää paperit omalla allekirjoituksella niin kaikkein helpointa. Raakaa mutta ikävä kyllä onnistuu :)
el itiedän vastaavan tapauksen, jossa isä ei suostunut lopulta ilman DNA-testejä lasta omakseen tunnustamaan. Jätti samantien perheensä ja totesi, että jos nainen voi tehdä noin, niin se voi tehdä melkein mitä tahansa.
Se on kuitenkin yhteinen lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tehty jo raskausaikana, että sukunimen ja etunimen minä saan päättää ja hän valitsee omasta suvustaan toisen nimen. Ei ole ollut riitoja. Kaksi lastakin on saanut nimen.
miltä he näyttivät, kun heidät ensimmäisen kerran näin, olisi kummankin nimi Rusorusina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eihän sitä toista nimeä koskaan juuri missään käytetä.
jos miehellesi sopisi, että tuo anopin ehdottama olisi toisena nimenä, ja ekaksi nimeksi joku niistä kolmesta yhdessä valituista ja sinä saisit niistä päättää sen?
Nyljetty Jänis. Sitten olisivat olleet kaimoja =)
miltä he näyttivät, kun heidät ensimmäisen kerran näin, olisi kummankin nimi Rusorusina.
meidän lapsista olisi tullut Inuiitti ja Kurttunaama :D
Mutta ap:n aloitukseen...
Voisiko tosiaan anopin ehdottamaa nimeä ajatella lapselle toiseksi nimeksi?
Ymmärrän täysin että haluatte antaa lapsellenne molempiin kieliin sopivan nimen. Ja siihen teillä tulisi olla täysi oikeus.
Eräs tuttavapariskunta antoi lapselleen hieman hankalan yhdysnimen ilmeisesti juuri sen vuoksi, että molemmat isoäidit olisivat tyytyväisiä. Nimeksi tuli tyyliin Antonette-Thea. Kyllähän tuohonkin nimeen on jo tottunut ajan kanssa ja lapsella on käytössä lempinimi.
Itse en olisi voinut suostua tuollaiseen ratkaisuun nimen suhteen...
Jos nyt ensin vaikka odottaisitte että lapsi syntyy. Lapsihan saattaa näyttää ihan joltain nimeltä niin valinta aika helppo. Oletteko naimisissa? Jos ette, saat mieleisesi nimen lapselle aika helpolla. Lähetät vaan paperit etkä kysele mieheltäsi. Tuttavapariskunta ei päässyt yhteisymmärrykseen sukunimestä niin pappi sanoi että äiti vaan lähettää paperit omalla allekirjoituksella niin kaikkein helpointa. Raakaa mutta ikävä kyllä onnistuu :)
el itiedän vastaavan tapauksen, jossa isä ei suostunut lopulta ilman DNA-testejä lasta omakseen tunnustamaan. Jätti samantien perheensä ja totesi, että jos nainen voi tehdä noin, niin se voi tehdä melkein mitä tahansa. Se on kuitenkin yhteinen lapsi.
varmaan ihan onni että mies, joka siis oli itsekäs kakara, jätti perhensä heti eikä myöhemmin.
joten jätän nyt kertomatta. Eli olemme etsineet nimeä, joka olisi helppo eikä liian omituinen molemmissa maissa ja muutaman löysimmekin (esim. Rami sekä Roni, Andi ja Alek vielä menettelisi). Nyt sitten anoppi oli ehdottanut omaansa (heidän alkuperäistä nimeä). Sukunimi on jo isältä, joten toivoisin edes etunimessä hieman näkyvän jos ei suomalaisuus niin edes "kansainvälisyys".
ap