Eivätkö rikkaat uskalla Suomessa näyttää varallisuuttaan sisustamisessa?
Olin ekaa kertaa kylässä, jonka isäntäparin tiesin olevan suurituloinen. Mutta sisustus suorastaan huusi anteeksi olemassaoloaan, tylsää ja kulahtanutta. Eikö Suomessa katsota hyvällä jos panostaa sisutukseen? Maun tai kiinnostuksen puutteesta en usko olleen kyse. Olisi ollut kerrankin kiva käydä maulla ja rahalla sisustetussa kodissa, mutta ei.
Kommentit (22)
kyllä meillä ainakin vaikuttaa omat mieltymykset enemmän kuin raha. Väkisin ei osteta kallista.
mielestäsi? Design kalusteita, Corbuseria, Ghostia tms??
Meillä on kyllä varaa, mutta rakastamme suvun ja itse hankkimiamme antiikkihuonekaluja niiden aitouden ja kauneuden vuoksi. Niiden arvo ei ole rahassa mitattavissa eikä niitä löydy keneltäkään muulta, se tekee niistä vielä arvokkaammat. Mitä tehdä vaikka Lokki-valaisimella jonka saa nykyään Anttilasta?? Designia toki mutta bulkkia.....
En voisi kuvitellakaan hankkivani mitään Skannosta, Formverkistä, HTcollectionista tai vastaavista vain siksi että "jos on rahaa niin kuuluisi tehdä". Kyllä tyyli ja maku tulee ihan muusta...
Osalle meistä koti on koti eikä sisustuslehtien juttuja varten tehty kulissi. Sen verran elämässä olen jo nähnyt, että jos sisustukseen on upotettu rahaa niin perhe on onneton.
Joillekin ihmisille pöytä on vain pöytä, tuoli on vain tuoli. Ihan sama millainen. Ei vaan ole silmää. Mutta jokainen asukoon sellaisessa sisustuksessa missä viihtyy. Ei kai kukaan kotiaan vieraita varten sisusta?
ihan muut intressit mielessään? Ei kaikkia kiinnosta viimeistä huutoa oleva sisustus, varsinkaan juuri sellainen, josta satunnainen vierailija pitää. Ihmisillä on kovin erilaiset makumieltymykset. He saattavat olla oikeasti kovin mielissään kotinsa sisustuksesta ja olette vain täysin eri linjoilla?
Osalle meistä koti on koti eikä sisustuslehtien juttuja varten tehty kulissi. Sen verran elämässä olen jo nähnyt, että jos sisustukseen on upotettu rahaa niin perhe on onneton.
Kiva yleistys sulla! Että vain köyhässä ja onnettomasti sisustetussa kodissa asuu onnellinen perhe.
Kaikkihan tiesivätkin jo sen, että perussiistissä kodissa elää vain onnettomia ja mielenterveysongelmaisia ihmisiä. Jos aikuinen laittaa käytön jälkeen tavarat paikoilleen, hänellä on pakostakin päässä vikaa. Tai näin olen oppinut av:lla. :)
Kirjotin aika selkeästi, että jos sisustukseen on upotettu rahaa, niin perhe on onneton. Sen vastakohta ei ole köyhä ja surkeasti sisustettu. Mutta ethän sinä siellä sossun maksamassa vuokrakaksiossasi sitä voi ymmärtää.
melkein kaikki kalusteet ovat perittyjä isovanhemmilta, jotka ovat joko hedän tai heidän vanhempien tekemiä. Näihin liittyy todella paljon tunnetta. Ei tulisi mieleenkään vaihtaa niitä johonkin design huonekaluun. Toimisto kalusteet ovat eri asia...Vaikka rahaa olisi ostaa 10 000€ tuoleja ei tulisi mieleenkään laittaa yhteen tuoliiin tollaista summaa. Koti on tunteiden paikka. Työelämä on eri asia.
sitten on asioita mitä ei viitsi kotiinsa ostaa kun on pieniä lapsia; esimerkiksi meille pitäisi hankkia uusi keittiönpöytä ja tuolit, mutta en ole kiirehtinyt, silä jatkuvasti saa olla pyyhkimässä tuota nykyistäkin, kun sille joku muksuista kaataa jotakin tuolien pehmusteille tms. Toinen olisi parketin hionta; saa odottaa vielä pari vuotta, jotta sillä uudella ei ole sitten kukaan pikkuautoja hakkaamassa ;)
Kirjotin aika selkeästi, että jos sisustukseen on upotettu rahaa, niin perhe on onneton. Sen vastakohta ei ole köyhä ja surkeasti sisustettu. Mutta ethän sinä siellä sossun maksamassa vuokrakaksiossasi sitä voi ymmärtää.
en oo ees sossun vuokrakaksiossa, vaan vaan muuten vaan kykenemätön, mut mä en siis nyt tajua,e ttä miten meidän perhe muuttuis onnettomaksi, jos mulla olis varaa upottaa sisustukseen niin paljon rahaa kuin haluaisin?
Ja ap:n kysymykseen kommentoisin, että aika moni varmaan luulee, että me ollaan kovatuloisia ja asuntokin on aika hulppea. Mut meillä on muitakin isoja menoja, joten ne karmeet vanhat sohvat on meillä ihan siksi, että ei ole varaa ostaa sellaisia kuin haluttaisiin ja mitään muuta taas ei kannata hankkia.
Kirjotin aika selkeästi, että jos sisustukseen on upotettu rahaa, niin perhe on onneton. Sen vastakohta ei ole köyhä ja surkeasti sisustettu. Mutta ethän sinä siellä sossun maksamassa vuokrakaksiossasi sitä voi ymmärtää.
Miksi siis perhe on mielestäsi onneton, jos heillä on sisustukseen upotettu rahaa? Ja eikös tämä sinun yleistyksesi tarkoita juuri sitä, että vain köyhästi sisustetuissa kodeissa asuu onnellinen perhe?
t. rikas, onnellinen kalliisti sisustetusta kodista
ettei sisustaminen kiinnosta - vaan ettei ne ns design kalusteet kiinnosta. Se on vähän eri asia. Sama esim en halua Vuittonia tai Burberryä kun kaikilla muillakin on jo niitä vaan pukeudun mielummin kauniisiin vaatteisiin riippumatta siitä mistä tai mihin hintaan ne on hankittu!
7, jota sisustaminen kiinnostaa ja asuu kauniissa kodissa ilman tarpeetonta designia
Kirjotin aika selkeästi, että jos sisustukseen on upotettu rahaa, niin perhe on onneton. Sen vastakohta ei ole köyhä ja surkeasti sisustettu. Mutta ethän sinä siellä sossun maksamassa vuokrakaksiossasi sitä voi ymmärtää.
Miksi siis perhe on mielestäsi onneton, jos heillä on sisustukseen upotettu rahaa? Ja eikös tämä sinun yleistyksesi tarkoita juuri sitä, että vain köyhästi sisustetuissa kodeissa asuu onnellinen perhe? t. rikas, onnellinen kalliisti sisustetusta kodista
se on eri verbi kuin sijoittaa.
Melkein väitän, että et ole tehnyt itse rikkauksiasi, koska et ymmärrä yksinkertaistakaan tekstiä. En kirjoittanut, että jos sisustukseen on upotettu rahaa, niin perhe on onneton - ja päinvastoin. Sinä ihan itse keksit, että olisi olemassa joku "kaikki" ja sen vastakohta "vain".
mutta siis, itse sisustan sen mukaan mikä on mielestäni nättiä. Meillä on esim. n. 10 000e arvoinen sohva, mutta n. 70e arvoinen lamppu :). Tämä näin esimerkkinä siitä, että ei se raha tee sitä, että sitten ihan hulluna tuolla sisustuskaupoissa juoksee. Itselleni tärkeintä on se, että kodissa on nättiä (mun mielestä) ja siellä on viihtyisää. Sisustaminen sisustamisen vuoksi ei kiinnosta yhtään vaikka siihen varaa olisikin. Ja mitään sisustussuunnittelijaa en viitsi palkata, koska haluan kuitenkin että koti on itseni näköinen eikä tekemällä tehty.
Ei kaikki osta sitä "hienoa sohvakalustoa" Ikeasta, kuten sinä osamaksulla joudut tekemään. Lastulevy ei ole ollut koskaan muodissa, mutta sinun silmissäsi täyspuinen astiakaappi varmaan näyttää kulahtaneelta.
Ajatellaan vaikka meidän mökkejä. Hulppeat huvilat täynnä jotain parikymmentä vuotta vanhoja romuja. Kaikki vanhat mitä joku sukulainen on joskus käyttänyt ja heittänyt pois, roudataan mökille. Viihtyisyydestä kaukana suomalaisten mökit.
jos sisustaminen kiinnostaa,siihen panostetaan, jos ei, niin siihen ei panosteta. Näin ainakin kaikissa varakkaissa perheissä joita itse tiedän (monta).
ettei heillä ole mitään tarvetta näyttää ja esiintyä muille, ja he pitävät kotinsa just sellaisena kuin haluavat?