Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

mitä mulle tapahtuu? :/

Vierailija
28.10.2010 |

ahmin ahmin ja ahmin. eilen päätin että tänään syön normaalisti.. niin ei. aamupalaksi vedin 4dl puuroa + 2sl munavoita (kyllä, luitte oikein), 3dl kahvia, 3dl jäätelöä. Mitat nyt 168/69.

Olin ennen 56kg. En osaa lopettaa. :(

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
03.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

äskenkin vedin puuroa jossa oli 5rkl voita ja varmaan desi sokeria.. :(



-ap

Vierailija
2/12 |
28.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

siitä ajattelusta että jos olet aamupalalla vetänyt mielestäsi liikaa kaikkea niin älä ajattele että sama sitten pistää koko päivä läskiksi ja mässäillä koko päivä. Nyt syöt vaan loppupäivän terveellisemmin ja huomenna on taas päivä uus!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
28.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

koita selvittää mitä tarvetta yritätä täyttää ahmimalla.



Mulla se oli hellyden ja läheisyyden tarve jota en edes tiedostanut. Kun miehen kanssa saatiin parisuhdetta kuntoon ja nämä asiat palasivat niin kas, yhtäkkiä se ahmiminen loppui itsestään. Ei tarvinut enää ahmia.

Vierailija
4/12 |
28.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tosiaan, älä ainakaan loppupäivää heitä läskiksi (heh), siitä ei ole mitään hyötyä. Aamu meni nyt näin, mutta voit tehdä uuden valinnan seuraavan aterian kohdalla.

Vierailija
5/12 |
28.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

tylsyyteen, suruun, ahdistukseen, saadaksesi hetkeksi hyvän olon jne. Olen ollut samanlainen mutta Kiloklubiin liittymisen myötä olen lopettanut, koska näen sieltä kuinka paljon missäkin on kaloreita ja paljonko päivän aikan tulee turhaa moskaa syötyä...

Vierailija
6/12 |
28.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hae apua!! Ihan totta, tiedän, ettei tuosta välttämättä selviä omin voimin.



Olen itse kärsinyt lievästä syömishäiriöstä 12-vuotiaasta saakka. Nyt olen 28v perheenäiti ja taistelu on onneksi laantunut.



Muutaman vuoden kärsin ahmimisesta/oksentelusta, ja harmittaa, etten koskaan hakenut apua. Elin siinä tuskassa vuodesta toiseen. Tahdonvoimalla ahmintaa ei saa loppumaan. Mulla sitten onneksi elämäntilanne muuttui, rakastuin jne. joten bulimia helpotti.



Ainoa mikä minulla auttoi, oli se, etten yrittänyt laihduttaa. Söin normaalisti, mikä tuntui pahalta koska tavoite olisi ollut olla syömättä. Mutta tasainen verensokeri kuitenkin esti ahminnan, paitsi pahimpina aikoina, jolloin siitä tuli jollain tapaa riippuvaiseksi.



Voimia sulle!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
28.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä tosin olen 158/72. Kerran aikaisemmin olen painanut 75 kiloa ja päätin silloin etten päästä painoani yli 70 kilon, mutta näin kävi taas. Mulla on 2 vaihdetta, joko en syö mitään tai sitten syön hullun lailla. Silloin, kun en syö mitään, laihdun tosi nopeasti enkä sen jälkeen edes pysty syömään normaalisti, kun vatsalaukku pienentynyt. Pikkuhiljaa kuitenkin vatsa kasvaa ja mä syön joka kerta suurempia ja suurempia annoksia ja kohta on taas mättötouhu päällä. Olen käynyt lääkärissäkin, mutta hän ei nähnyt mitään ongelmaa. Mun elämässä kaiken pitäisi olla loistavasti, ainoa ongelma on mun liikalihavuus.

Vierailija
8/12 |
28.10.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten saat tollasen määrään niin tuhtia evästä syötyä?



Asiaan: Mun äitivainajalla oli juuri tuo syömishäiriö. (joku viisaampi kertokoon sen nimen kun en muista)Hän söi ja söi ja söi. Nuorempana hänellä oli myös viitteitä anoreksiasta, kun oli niin älyttömän laiha, ja söi pvässä tyyliin yhden pasteijan ja poltti tupakkaa kun korsteeni..



Hae siis apua, oikeesti! Et nyt vielä ole lihava, joten noista muutamista ylikiloista pääset kyllä eroon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
03.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

en kestä itteeni. VIHAAN itseeni. olen niin lihava nykyään. perkele.



ap

Vierailija
10/12 |
03.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nytkin mussutan tässä isoa lautasellista suklaajätskiä. Kaapissa ei ollut mitään hyvää joten laitoin äsken tokaluokkalaisen lapseni lähikauppaan ostoksille...



Mä en tajua myöskään, miksi olen niin riippuvainen ruoasta. En mä mielestäni kompensoi mitään "tunteitani" syömisellä, vaan ehkä yksinkertaisesti vaan rakastan syömistä liikaa. Rakastan ihan kaikkea ruokaa, ja sitä pitää saada paljon ja usein.



Mulla on kyllä sellainenkin juttu, että en ole ikinä edes yrittänyt olla syömättä tai syödä vähän, mutta jo se 5 kertaa päivässä kohtuullisesti syöden on mulle ylivoimaista. Mä haluan paljon! Ja usein!



Vähän kyllä pelottaa, että kuinka läskiksi sitä päätyykään. Nyt on mittarissa 73 kg ja pituutta 165 (joskus muinoin jotain 50 kg kieppeillä.. :/ ) ja nyt vielä olen mielestäni ihan siedettävä, mutta jos mikään ei muutu niin... (no, miten muka muuttuisi?! tätä tämä on ollut 15-vuotiaasta saakka, tosin välillä olen jojoillut eli laihduttanut ja sitten taas lihonut takaisin, pysyvä painonhallinta ei mun kohdalla näytä onnistuvan)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
03.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei toi vielä pahalta näyttänyt mun mielestä.

Oon aikoinaan vetäny litran jäätelöä joka ilta..

Vierailija
12/12 |
03.11.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

olettaisin, koska tuossa näppäimistössä s on d:n vieresså. Eli typo.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä yksi neljä