Suru lapsen puolesta
Kortteja taas tehdään isille,lapsen isä ei ole kuvioissa ollut mukana yli kolmeen vuoteen,ei ole edes nähnyt lasta taikka edes soittanut tänä aikana,eikä isän puolelta vaarikaan ole koskaan edes nähnyt poikaa.oma isäni ei myöskään ole meihin missään tekemisissä,veljen perhe on tärkeämpi.aikaisemmin nää isien päivät on mennyt onneksi ohi ilman suurempia kyselyjä,mutta nyt en tiedä mitä lapselle kerron,onko muilla samallaista tilannetta,tai kelle ovat kortin ja lahjan antaneet
Kommentit (5)
Meillä isä ei ole oikeastaan koskaan ollut mukana lapsen elämässä, pari kertaa ovat pikaisesti tavanneet vuosia sitten. Lapsi on nyt 6-vuotias. Joka vuosi on pienestä asti kuitenkin halunnut tehdä kortin isälleen, vaikka tietää ettei sitä perille saada toimitettua (meillä ei ole isän osoitetta).
Olen yrittänyt puhua asiasta avoimesti lapsen kanssa ja vastaillut hänen kysymyksiinsä mahdollisimman rehellisesti, kuitenkin isää mustamaalaamatta.
myös kolmea vaaria!
Miehen isää, minun isää ja mummun puolisoa.
Me saadaan vääntää kortteja ja lahjoja ihan urakalla!
Älä sinä haikaile tuollaisesta asiasta. Ikävää, mutta joskus elämä on.
Lapsella on kuitenkin aika magee mutsi!? Ja pappoja, kummeja, setiä, enoja. Ne läheisiksi!!
Kysy, kelle lapsi haluaisi antaa kortin isänpäivänä? Kuka on hänelle tärkeä (mies)henkilö?
myös kolmea vaaria! Miehen isää, minun isää ja mummun puolisoa. Me saadaan vääntää kortteja ja lahjoja ihan urakalla! Älä sinä haikaile tuollaisesta asiasta. Ikävää, mutta joskus elämä on. Lapsella on kuitenkin aika magee mutsi!? Ja pappoja, kummeja, setiä, enoja. Ne läheisiksi!!
Ap:llahan ei ole papat kuvioissa. Kannattaa kehua teidän korttimäärällä :/
Valheella elää päivän, totuus kantaa loppuelämän.
Otat itse vaan kortin vastaan hyvällä omallatunnolla, olethan tällähetkellä lapsellesi sekä isä, etä äiti.