Lue keskustelun säännöt.
Isä ja tytär = ongelma...
27.10.2010 |
Voihan vinetto, kun mä olen kyllästynyt olemaan voina noiden kahden välissä!
Tuntuu, että esikoinen (nyt 7v) on AINA napit vastakkain isänsä kanssa. Joskus jäänyt kiinni valehtelusta - isänsä perusoletus on, että tyttö valehtelee aina. Kun kuopus itkee, eikä kukaan näe mistä on oikeasti kysymys - isä huutaa esikoiselle, että lakkaa kiusaamasta (ihan yks hailee, onko tyttö edes siskonsa lähellä vai ei. Harvemmin tarkistaa ensin...) Jos jotain kommunikoivat, mies lähinnä kometaa tyttöä tekemään jotain - siivoamaan huoneensa, syömään, pesemään hampaat, what ever. Tai komentaa omaan huoneeseen. Pikkusiskoon ei antaisi koskea ollenkaan (tyttö olis innokas hoitamaan siskoaan)
Kaks muuta tenavaa saavat olla ja mellastaa melko lailla vapaasti (4v poika ja 1v tyttö) Mitä nyt saattaa pojankin komentaa omaan huoneeseen, jos reihaantuvat tms.
Ok. tyttö on vähän sählä. Saattaa touhottaa ensin ja ajattelee vasta sitten. Korvat putoo joskus. Lienee suht normaalia kuitenkin vasta ekaluokkalaiselle tyttölapselle.
Ja jälleen kerran tyttö tänään itki mulle, että isä vihaa häntä, ei välitä vaikka hän kävelis tosta ovesta pihalle. Aina se vaan huutaa ja komentaa. (Isänsä vaan tuumaa, että pakko on huutaa, kun muuten ei mee perille mikään...) Mä rauhoittelin ja tyynnyttelin (jälleen kerran aikani) ja lopulta menin miehelle sanomaan, että kävis ite setvimässä sotkunsa. No eikä, kun tänään ihan oikeasti kuopuksen sormet jäi oven väliin ja sattui... Kerroin, mitä tyttö oli sanonut ja käskin mennä selvittämään asian ihan itse. Mies jäi sohvalle pyörittelemään silmiään. Voin sanoo, että korpesi.
Pakkohan mun oli sit mennä tyttö rauhoittelemaan, että sain sen nukkumaan. Ihan hyvillä mielin lopulta nukahti otaksuisin. Mutta mulla meinaa keittää. Miks hevossa mä joudun aina jälkipyykin selvittäjäksi??? Lapsen takia en viitti ihan niineen hyvineenkään jättää. Tänäänkin yks istui vaatehuoneessa itkemässä siihen saakka, että mä menin rauhoittamaan tilanteen. Nukkumassa oli jo nyt tunnin liian myöhään.
Mies lähti nukkumaan ja otti kitisevän kuopuksen kainaloonsa. Ihan niinkuin se jotenkin lohduttaisi esikoista?
ARGH!!
5 vuotta tästä ja tällä menolla iskä on pelinsä menettänyt? Mitä mun pitäis oikein tehdä? Olla aina ja ikuisesti puskurina välissä?
Kommentit (10)
esikoistytöltä 9v isä vaatii pirun paljon, 7 v pojalta ei tarpeeksi.
Syynä kyllä se että tyttö niin taitava, että pystyy vaateista suoriutumaan. Oppii vaan sen että on olemassa mies tyyppi jolle on tärkeää että annettuja ohjeita noudatetaan vaikkei niissä järkeä olekaan. Itse opin sen yläasteella kahden tunnin jälkän jälkeen. No, oppiipa käsittelemään miehiä pienestä pitäen. - niinhän se on että naiset tekevät työelämässäkin enemmän töitä saman palkan eteen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on sinulla väärin. Isä on teillä se ongelma. Jos et saa miestä muuttumaan, tulee tytöllekin ennemmin tai myöhemmin ongelmia.
Aluksi voisit neuvoa miehellesi, miten lapselle puhutaan. Jättäkää aluksi tuo huutaminen.
Hoida joskus pienempiä itse, ja anna isän lähteä esikoisensa kanssa vaikka leffaan. Yhteinen harrastuskin olisi hieno juttu.
nainen, joka ei usko että kukaan mies voisi häntä koskaan rakastaa ja ottaa siksi ensimmäisenä vastaan tulevan täydellisen luuserin joka osoittaa sille edes jotain huomiota. Lisäksi tyttärensä alisuoriutuu ihan joka asiassa ja pelkää salaa miehiä. Nimimerkillä kokemusta on.
Tytolle tulee huono itsetunto isan tekemana. Saa sitten myohemmin syyttaa itseaan kun asialle ei enaa mitaan voi.
(näin kyökkitsykolokin mututuntumalla) olla sekin, että nuo kaksi muistuttavat toisiaan eleiltään, luonteiltaan ja käytökseltään toisiaan ihan hemmetin paljon... Erona lähinnä se, että tyttö on hyvin ulospäin suuntautunut, ylitsepursuavan sosiaalinen ja aina äänessä, mitä isänsä ei välttämättä oikein ole...
Totta kyllä, että mies ei oikeasti tiedä yhtään miten tytön kanssa olisi ja pitää tyttöä paljon isompana kuin onkaan. Enkä mä tiedä, miten aikuista miestä voisi opettaa. *huoh*
Ei se aina ymmärrä tuota meidän poikaakaan. Mutta poika on hieman "erityinen" lapsi, joten jotenkin se on miehellekin ehkä helpompaa. Kun ei jätkää aina kukaan muukaan oikein tajua XD
Tytolle tulee huono itsetunto isan tekemana. Saa sitten myohemmin syyttaa itseaan kun asialle ei enaa mitaan voi.
Ja sit se toisten miellyttäminen...
Nyt jo saa olla ihan tosissaan opettamassa tytölle, että jos se kaveri (tässä tapauksessa yks poika koulussa) on ihan oikeasti kaveri, niin se EI kohtele väärin. Jos se niin tekee, niin se ei ole kaveri, eikä sellaisen kanssa tarvitse olla.
Mutta kun se kuulemma suojelee häntä, eikä anna muiden kiusata.
Joo, silti.
No mut eihän hän voi sanoa, että ei oo sen kaveri enää, kun sen sydän murtuisi...
Just joo.. Noh, en tiedä liittyykö mitenkään isäsuhteeseen, mutta kerroinpahan nyt tuonkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotta saisi miettimisen aihetta ja voisi parantaa tapansa.
Eika tarvitse sinua syyttaa mistaan kun ihan vierailta ihmisilta nama kommentit tulivat.
Eikä muuta käytöstään vaikka mitä sanoisit koska miehellesi on ihan sama vaikka tyttäresi aikuisena masentuisi, sairaistuisi riipuvuuteen tai ottaisi väkivaltaisen miehen. Anna tyttäresi pois tai eroa miehestäsi. Itse kärsin lapsena samaa, tosin äitinikään ei rakastanut minua vaan olin syvästi hävetty ja piiloteltu salaisuus suvun sisällä. Nykyään olen masentunut erakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuolla menolla tytön itsetunto on nniin huono että hän tekee mitä vain miellyttääksen isäänsä. Eikä niin voi elää.
Lähtisikö mies perheneuvolaan?
esikoisen kanssa heitti aina välillä "vitsiä". Nauroivat tosin kippurassa, mutta ne menivät ihan yli ja loppujen lopuksi jäivät kaivamaan tietyissä tilanteissa lasta. No, mä selitin miehelle aika useana iltana missä mennään. Sanoin, etten mäkään ole täydellinen ja mä teen paljon virheitä ja sitten kerroin mitä virheitä hän oli sinä päivänä tehnyt tyttärensä kanssa. Joka kerta mietti pidempään noita asioita ja nykyään ottaa esikoisen ihan erilailla huomioon. Tosin mä hehkutan usein tyttären erinomaisuutta ja jos jotain negatiivista sattuu, niin vihjailen, että mies vois mennä jututtaa tyttöä. Tytön käytös on muuttunut PALJON, kun isäkin alkoi käyttäytymään.
nainen, joka ei usko että kukaan mies voisi häntä koskaan rakastaa ja ottaa siksi ensimmäisenä vastaan tulevan täydellisen luuserin joka osoittaa sille edes jotain huomiota. Lisäksi tyttärensä alisuoriutuu ihan joka asiassa ja pelkää salaa miehiä. Nimimerkillä kokemusta on.