Minusta yksikään aine ei ole ollut koulussa turha.

Vaikken yläasteella juuri ruotsista perustanutkaan, niin ei mulle siitä mitään muuta kuin hyötyä ole ollut.

täällä Suomessa ei pärjää ilman ruotsia

Nytkin käytän päivittäin, seuraan telkkaria, luen lehtiä, käyttöohjeita, ymmärrän muiden puhetta, kuuntelen ruotsinkielistä musiikkia ja nautin kun ymmärrän niiden kauniit lyriikat. Ja ymmärrän ruotsinkielisten kavereiden jutut FB:ssä :D ap

pk-seudulla:



Helsinki 6%

Espoo 8%

Vantaa 3%



Eli ei pidä paikkaansa että 20% pk-seudulla on rekisteroity ruotsinkielisiksi, eli tuo on suomeksi sanottuna silkkaa puppua. Lisäksi väitän ettei pk-seudulla em. kaupungeissa voi edes asua osaamatta ihan yhtä hyvää suomea kuin ruotsiakin eli nämä kaksikieliset osaavat kyllä sujuvaa suomea myös ihan pakostakin.



Ei ole kysymys siitä onko jollakin yksittäisillä ihmisillä sattunut olemaan hyötyä ruotsin kielestä vaan siitä että onko tarkoituksenmukaista opetaa kieltä jolla ei käyttöä ole maailmalla tai siksi että oikeastaan häviävän pienelle vähemmistölle pitäisi kaikkien tuottaa palveluja. Autonkorjaus ruotsiksi Kuopiossa, niinkö?

ruostia tarvitaan työelämässä. pk-seudulla asuvat puhuvat 20 % ruotsia täällä Suomessa ei pärjää ilman ruotsia

Olen asunut elämästäni 22v Helsingissä ja ollut koko sen ajan työelämässä. Ensin olin pitkään ravintolassa, jossa kävi paljon ruotsalaisia asiakkaita. Ruotsin kielen taidoksi riitti kun ymmärsi mitä "ett öl" tarkoittaa ja osasi sanoa "tjugofem mark". Ilman tuotakin olisi pärjännyt. Monesti asiakas osoitti kaljahanaa ja maksun määrän voi ilmoittaa näyttämällä kassakuitin.

Nykyisessä työssäni jotkut suomenruotsalaiset saattavat aloittaa puhelun ruotsiksi mutta kun vastaan suomeksi, niin yllätys yllätys: he puhuvatkin täydellistä suomea.

Joskus tulee puheluita myös Ruotsista, mutta ruotsalaisten kanssa voi puhua englantia.

Ja olen lukenut pakkoruotsia 6v ja kirjoittanut sen yo-kirjoituksissa vaan enpä sitä oppinut. Ja hyvin tulee toimeen ilmankin.

Nytkin käytän päivittäin, seuraan telkkaria, luen lehtiä, käyttöohjeita, ymmärrän muiden puhetta, kuuntelen ruotsinkielistä musiikkia ja nautin kun ymmärrän niiden kauniit lyriikat. Ja ymmärrän ruotsinkielisten kavereiden jutut FB:ssä :D ap

Minä katson englannin-, saksan- ja espanjankielisiä TV-ohjelmia, ranskalaisia leffoja, kuuntelen ihan muun kielistä musiikkia (slaavilaiset kielet kiinnostaa eniten ja minäkin ymmärrän, tosin ihan oman opetteluni ansiosta), käyttöohjeet luen englanniksi, jos suomea ei ole tarjolla. Ruotsia olen kuullut kotikaupungissani yhden kerran, n. 10 vuotta sitten, sekin riikinruotsia, venäjää sen sijaan kuulen päivittäin. Ulkomaisia kavereitakin on, joista ruotsalaisia vain yksi, hänen kanssaan keskustelen englanniksi. Ruotsia en enää osaa.

Hienoa, että sinä olet hyötynyt ruotsista! :)Kielitaito on hieno asia, kaikki vaan ei ruotsia tarvitse.

Kouluun tarvitaan myös musiikkiä, kuvaamataitoa, liikuntaa... Liikunta on terveyden perusta ja ihminen tarvitsee myös nautintoja, jotta elämä ei ole pelkkä suorittamista ja puurtamista. Nuo aineet kevensivät myös kouluviikkoa.

Liikunta oli yhtä helvettiä ja käsityö tuli hyvänä kakkosena. Seiskaluokalla kun viikottainen käsityösessio oli ohi, huokaisin helpotuksesta: nyt saa olla taas viikon rauhassa.

Liikuntaa suorastaan pelkäsin. Useasti "sairastuin" niinä päivinä kun koulussa oli liikuntaa. Se tietysti aiheutti jälkeen jäämistä oikeissakin aineissa. Kun koulut oli käyty, lopetin liikkumisen. Koululiikunnan tarkoitus oli kuulemma opettaa mitä lajeja voi harrastaa aikuisena. Minulle se opetti mitä lajeja voi inhota aikuisena.

Käytän englantia ihan samoihin asioihin kun ruotsia. Sitä vain kuulee vähemmän ihan arkisissa puhetilanteissa tällä hetkellä. Olen opiskellut myös ranskaa ja saksaa, kaikkein vähimmälle jää ehkä tällä hetkellä saksa. Luin harrastuspohjalta hetken espanjaa ja italiaa. Lääketieteen latinaa on oppinut työn kautta.

Mikään opiskelu ei ole koskaan turhasta.



Ihmiset ovat mielestäni nykypäivänä jotenkin muutenkin "tyhmempiä". Käytännön asiat ovat monelle vieraita ja junttijärki puuttuu. Osataan kyllä tehdä vaikka tietsikalla kotisivut, mutta tavallisen nakkikeiton ohjetta kysellään netissä..



Niin no, mikä kellekin tärkeää..



Ja siitä pakkoruotsista. Mistä hitosta yläasteikäisen nuoren vanhemmat voivat tietää missä lapsensa on vaikka 10 vuoden päästä?? Joo autohuoltoa Kuopiossa ruotsiksi.. Ehkä itellä ei, mut jos lapsi ei asukkaan enää Kuopiossa, vaan sattukin vaikka rakastumaan suomenruotsalaiseen!



Koskaan ei sais sanoo ei koskaan..

pakkoruotsille. Sen pitäisi kertoa jo jotain jos perustelut ovat tuota luokkaa. Nämä suomenruotsalaisethan eivät osaa lainkaan suomea vaikka suomessa asuvatkin.



Missä sellainen voi edes olla töissä? Ei missään. Pelkästään enemmistölle ei voida asettaa vaatimuksia.



"Ehkä itellä ei, mut jos lapsi ei asukkaan enää Kuopiossa, vaan sattukin vaikka rakastumaan suomenruotsalaiseen! Koskaan ei sais sanoo ei koskaan.."

kaikki aineet ovat hyviä, mitä koulussa opiskellaan, vaikka ihan kaikkea ei suoranaisesti tarvitsisikaan lopun elämäänsä.

mutta käsityön ei ole tarkoitus pelkästään opettaa ompelemaan nappi kiinni tai neulomaan sukka, se ei ole edes se pääpointti. Tärkein opetus käsityötunneilla on luovuuden kehittäminen, projektien suunnittelu + aikataulutus + taltiointi + itsearviointi, kulttuurihistoria, design yms.

Ei uskonto, vaikka minusta ei tullutkaan teologia. Ei käaityöt, vaikken alkanutkaan artesaaniksi. Ei historia, vaikka en alkanutkaan vaikka poliitikoksi.

Nuo kaikki ovat osasia yleissivistystä ja auttavat ymmärtämään maailmaa paremmin. Pohjatieto auttaa käsittämään suurempia kokonaisuuksia. Historiantuntemus ja uskontojen opetus avartaa syitä ja seurauksia. Voihan usonnon nimetä toisin vaikka etiikan ja teologian perusteiksi ja poistaa nykypäivänä tunnustuksellisuuden, jos se närästää... Käsityön opit palasivt mieleen kun rupesin pakkosäästäväisyyden edessä ompelemaan ja kutomaan itse.

Olen hyötynyt jopa siitä inhoamastani ruotsista, koska kuitenkin hakeuduin työhön, jossa kielitaito on suuri etu. Opiskelin monia muitakin kieliä ja jokaikisestä muistamastani sanasta on vain hyötyä! Kaikkein tärkein on äidinkielen hallinta, se on pohja kaikille muille.

Kouluun tarvitaan myös musiikkiä, kuvaamataitoa, liikuntaa... Liikunta on terveyden perusta ja ihminen tarvitsee myös nautintoja, jotta elämä ei ole pelkkä suorittamista ja puurtamista. Nuo aineet kevensivät myös kouluviikkoa.

Nyt 4-kymppisenä jano oppia lisää vain pahenee. Haluan tehdä niin paljon vielä tämän elämän aikana. Huomaan, että opin vielä ihan mitä haluan!

koulussa opetetaankin niin aina on hyvä vaikka ei koskaan tarvitsisikaan.

tarviseeko lapsenne elämänsä aikana ruotsia??



- ette voi ennustaa hänen/heidän tulevaisuuttaan!

Itä-Suomessa se on erittäin paljon todennäköisempää kuin ruotsin kielen tarve. Palveluja ei tarvita ruotsiksi koska ruotsinkielisiä on siellä vähemmän kuin 1/200. Se on resurssien haaskausta.



Turismi Venäjältä Suomeen on suurempaa kuin koko EU:sta yhteensä. Valinnanvaraa kielissä pitäisi olla. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea.



Suomen naapurissa on G8-suurvalta jonka kieltä puhuu 270 miljoonaa ihmistä. Maa ei ole ruotsi.

olivat uskonto ja ruotsi ehdottomasti, täysin hyödyttömiä nykyelämässä!!!

täällä Suomessa ei pärjää ilman ruotsia

Jiihaa!

Mä olen ainakin pärjännyt vallan hyvin!

Aikoinaan latina oli koulussa pakollisena. Takaisin latina, niin saadaan sivistystä!!!!

ei todellakaan tarvitse ruotsia! Missään en ole ikinä tarvinnut ruotsia, edes viking linen yms risteilyillä. Täysin turhaa pakkopullaa, käytettäis sekin aika koulussa jonkun hyödyllisen aineen opetteluun eikä tälläisen kielen mikä unohtuu täysin käyttämättömänä! Ruotsi valinnaiseksi!

olivat turhia. En oppinut niistä mitään, mitä en jo osannut. Opettajien vika.