Tosi kiva hoitaa yksin 4 alle 7-v lasta, hoitaa kaikki

Tekisi mieli sanoa että itsepä olet valinnut asemasi. Mutta jätänpä sanomatta..

Tsemppiä. Lähes samassa tilanteessa itsekin. Voin vaan lohduttaa, että koko ajan helpottaa kun lapset kasvavat. 7-vuotias auttelee kotitöissä jo ihan kivasti, varsinkin jos saa vähän viikkorahaa.

surkean miehen kanssa, joten mitä valitat?

Tuskin kaikki 4 vahinkoja ovat?

mistäs tiedätte, ettei ap esim ole jäänyt leskeksi. Tai jos on perhettä, niin on voinut tulla puolison sairastuminen, taloudellinen kriisi tai muuta, jossa ap:n tahdolla ei ole osaa tai arpaa siihen, että on ajautunut hoitamaan yksin neljää lasta.

t: Se joka toivotti virtuaalihalin

on ja oikein ihana:) tekee meille kotia eli joudun tekemään kotona aivan kaiken seuraavat kuukaudet, ehkä jopa vuodet. Kiitos haleista!

Jaksuja kuitenkin.

en minäkään jaksaisi.

Ei kai tullut yllätyksenä? Pitäkää vapaapäiviä, ainakin yksi viikossa. Meillä se oli sunnuntai, jolloin mies ei mennyt lainkaan raksalle ja touhuttiin koko perhe yhdessä ja välillä minä sain "omaa aikaa". Tosin olin samaan aikaan töissä (en siis kotiäiti), joten omaa aikaa oli myös töissä. Ja meillä vanhin neljästä "jo" 8v.



Yrittäkää hommata joskus lastenvahti, jolloin sinäkin pääset sinne raksalle. Lisää näkemystä rakentamiseen (ja sen hitauteen) sekä oikeastikin voit olla hyödyksi, vaikka sitten "vain" siivoamalla.

siis meillä on 5 lasta joista 4 on alle 9 vuotiaita. Mukaan mahtuu yksi autistinen lievästi kehitysvammainen joka tuo arkeen mukavat mausteet omine erikoisuuksineen.

Meillä mies alkoi rakentaa taloa 2004 ja taloon muutimme 2006 - kaksi nuorinta ovat syntyneet rakentamisen jälkeen.

Mies kävi töissä ja rakensi ne kaksi vuotta...

Jäin äitiyslomalle 2007 maaliskuussa ja sen jälkeen olen ollut kotona - mies ei vieläkään tee kotona mitään !! Käy siis töissä ja se kuulemma riittää.

Minä hoidan kodin siivouksen, kaupassa käynnit , pyykit , puiden hakkaamisen ja lastenhoidon - ja ties mitä muuta mitä nyt kotona hommaa vastaan tulee.

Pysyn täysjärkisenä ystävieni avulla joille voin puhua aivan mistä vain ja se että pääsee hetkeksi irti lapsista - edes kauppaan ilman heitä antaa kummasti voimaa.

Olen miehelle sanonut että ketään hän ei saisi tälle paikalle minun tilalleni - näin kestäviä naisia on vähän.

Eniten harmittaa se kun mies sanoo että makaan päivät kotona ; vaikka itse tuskin selviää lasten kanssa tuntia yksin :o)



Oma valintani tämä on ja olen tehnyt perheelle selväksi että täyshoito loppuu kun palaan töihin !



Suosittelen että otat välillä omaa aikaa ilman lapsia että jaksat , muutoin tilanne käy niin raskaaksi että yhteiselo on vaarassa.



- kokemuksesta puhun....

loppujen lopuksi ei ole edes paha tilanne kun mies kuitenkin on kuvioissa ja vain väliaikainen tilanne muutenkin.

äitini jäi leskeksi aikanaan 4- ja 7-vuotiaiden poikien kanssa (minä jo lukiossa). siinä ei ollut ketään aikuista auttamassa. oli vain selvittävä ja niinhän tuo jatkoi eteenpäin. vaikeaa oli mutta hyvin kuitenkin meidät kasvatti.

vaikka koville välillä ottikin.

Kyllä siitä selviää jos motivaatiota riittää

Ja nyt jaksan edelleen kun lapset ovat 5v, 3v ja 1,5v. Nämä on valintakysymyksiä ja minä olen valinnut perheen ja lapset, jotka asetetaan etusijalle. Kyllä se tästä helpottaa ajankanssa ja sitten on muiden touhujen vuoro!

mies ihmettelee, jos valitan väsymystä. Saanhan vain lepäillä kotona. Mutta kun ei pääse suihkuun, hyvä kun vessaan yksin pahimpina päivinä. Pienin on nyt siinä iässä, että menee joka paikkaan. Olen onnellinen, mutta pakko joskus valittaa, kun on niin poikki. Oma valinta ja ihanaa elämäni kuitenkin on. Mulla ei ole kellään kaverilla näin montaa lasta eli en kehtaa heille edes valittaa- ajattelevat vain että oma valinta.

Meidän 5-v hajoitti tänään yhden kaapin, 6-v roiskaisi puolukat uusille lakanoille(ei lähtenyt tahranpoistajalla:(), 3-v toi puistosta hiekkaa olohuoneen sohvalle ja pienin ei huoli pulloa- ihanaa on! Pääsispäs edes jumppaan.

Kiitos kannustuksesta:)

Minä tein yhden lapsen: pystyin nauttimaan täysillä vauva-ja taaperoajasta. Oli jo maksettu omakotitalo, autot jne. valmiina, mies kävi töissä, kotityöt jaettiin ja mies osallistui lapsenhoitoon. Nukuttiin vauvan kanssa pitkät päiväunet, ulkoiltiin ja taaperon kanssa samoin.

Tiesin jo etukäteen, että jos toinen tehdään heti perään (saati monta)niin oikeastaan mikään ei olisi kovin kivaa, pelkkää väsymystä ja työtä.

Valita voi, mutta ei jälkikäteen.

kotityöt, siivoukset, pyykit..en jaksais enää.

Jos eka on tosi helppo tapaus (mitä ei silloin tajua kun ei ole mihin verrata), niin helppo sitä on innostua ja toivoa pikkusisarusta... Joka sitten voikin olla ihan toista maata. Näin meillä.

Täytyy olla vähän yksinkertainen, jos ei osaa etukäteen tajuta, että työlästä tulee olemaan.

t. kaksi lasta ja valmiina ostettu talo, eikä ongelmia jaksamisessa

Aina se vaan ei mene niin kuin luulee... Jos eka on tosi helppo tapaus (mitä ei silloin tajua kun ei ole mihin verrata), niin helppo sitä on innostua ja toivoa pikkusisarusta... Joka sitten voikin olla ihan toista maata. Näin meillä.

millaista laspiperheen elämä on, teitte päätöksen neljästä lapsesta varmaanihan tietoisesti. Ok, saahan sitä arjen rankkuutta valittaa mutta minulta ei sympatiaa kauheasti kuitenkaan heru.

ettei aina välttämättä ole näin ihanaa. Lapsethan on yksilöitä. En minä ainakaan olisi uskaltanut unelmissakaan luulla kaikkia lapsia yhtä helpoiksi.

Jos eka on tosi helppo tapaus (mitä ei silloin tajua kun ei ole mihin verrata), niin helppo sitä on innostua ja toivoa pikkusisarusta... Joka sitten voikin olla ihan toista maata. Näin meillä.

ei neljän lapsen äiti saisi valittaa väsymystä? Ihmiset kommentoivat vain, että itsehän halusit tai tietoinen valinta ym, ym. Yhden laspen äidit saavat valittaa ja saavat sympatiat.Eikö se yksi tai kaksi ole tietoinen valinta?

kukaan ei voi väittää, etteikö näin olisi. mikä on se syy, ettei sitä väsymystään saisi ääneen tuoda esiin? oli lapsia nolla eli kuusi.