Kotona oleminen maistuu puulta
Oon ollu kotona yli kuusi vuotta lapsieni kanssa ja nauttinut suunnattomasti olostani ja lapsistani mutta nyt on iskenyt joku ihmeen leipääntyminen.Ei jaksa kiinnostaa leikit ei ruoanlaitto ei mikään arkipäiväinen aherrus.Koen huonoa omatuntoa kun passitan lapset ulos leikkimään ja itse istun koneella surffaamassa kun ei jaksa innostaa mikään tekeminen..miten saada mielenkiinto takaisin kotona olemiseen?(olen tällä hetkellä äitiyslomalla)ja tarkoitus oli hoitaa lapset ihan itse vielä siien asti kun nuorin täyttää 3v.)
Kommentit (3)
tulishan sulle missä tahansa elämäntilanteessa kyllästymisen tunteita vähintään ton kuuden vuoden jälkeen. ;) Tulee niitä mullekin. Kunnes sitten tapahtuu jotain; lapsi sairastaa, miehellä paljon työmatkoja jne, jolloin olen todella kiitollinen että saan olla kotona ja huolehtia meidän kaikkien hyvinvoinnista ilman että ollaan perheenä liian tiukoilla. Ja onhan myös tällaisia ihania päiviä kuten tänään; pelkkää huoletonta ystävien kanssa hengailua koko päivä, välillä reipasta liikuntaa koiran kanssa, sitten taas terveellistä kotiruokaa ja vaikka päikkäritkin väliin. Ihanaa elämää.:)
Kiitollinen olen minäkin.Mulla on sitäpaitsi ihanat lapset.Kiitos kotihoidon,lapsistani on kasvanut herttasia,hyvin käyttäytyviä lapsia(jotka osaavat kyllä lasten tavoin olla kaikkea muutakin aika-ajoin) mutta pelkään että nyt en ole se paras vaihtoehto lapsilleni kun en jaksa olla niin paljoa läsnä.Kaverin lapsi kävi pari päivää sitten kylässä ja oli päiväkodissa ollessaan oppinut kaikki kirjaimet ja meidän 6v.poika ei osaa kuin oman nimensä kirjoittaa ja hiukan jotain muuta ja tuli siitäkin huono omatunto.Olisi minunkin pitänyt opettaa lapsilleni kaikkea,enemmän...
minullekkin, mutta silti yritän olla kiitollinen, että saan olla kotona :)