Paljonko isänne (siis lastenne isoisät)

Eipä hän juuri hoitanut kyllä minuakaan aikanaan.



Miehen isä hoitaa siinä missä vaimonsakin (mummu siis). Yhtälailla on aikanaan vaippoja vaihtanut, syöttänyt jne.



Ehkä siinä yksi syy, miksi mies (puolisoni siis) osallistuu niin hyvin muksun ja kodinhoitamiseen ylipäätään :)

kuin mummo. on ensinnäkin valmiimpi auttamaan, lapset pitävät hänestä enemmän ja toisekseen pääseekin paremmin apuun, koska on jo eläkkeellä ja mummo vielä duunissa.

Mielestäni isovanhemmilla ei ole minkään laista hoitovelvollisuutta kumpaisellakaan. Täysin vapaaehtoista hommaa.

Molemmat alkoholisteja.

hoitaa kyllä lapsenlapsiaan. Ystävän pariskunnan paappa hoitaa tosi paljon pojanpoikaansa.



Eli ei ole ennenkuulumatonta. Ymmärrän kyllä jos miehet eivät aikoinaan joutuneet lastenhoitovastuuseen niin eivät varmaan turvallisin mielin hoida lapsenlapsiaankaan.

ei hoida mun lapsia, koska on sen verran vanha (77 v) ja mun lapset pieniä, mutta on veljellä useinkin lapsenvahtina, kun ovat sen verran isoja, ettei tarvitse vaippoja vaihtaa ym. Mutta leikkii kyllä lasten kanssa ja mökillä vie kalaan ja metsään jne puuhaa kaikkea mukavaa.

Mielestäni isovanhemmilla ei ole minkään laista hoitovelvollisuutta kumpaisellakaan. Täysin vapaaehtoista hommaa.

Mene toiseen ketjuun ärisemään.

ellei hän tee sitä. Ennen sitä tai sen jälkeen ei ole moista tapahtunut.



Meidän lapset ovat 5 ja 2.

jossain käymässä. Leikittää ja lukee kyllä paljon lapsille, mutta yleensä aina on äitini paikalla myös.



Appiukko ei hoitanut yksin yhtään, mutta leikki hänkin kyllä lasten kanssa, mutta anopilla oli aina hoitovastuu.



Ystäväni isä hoitaa kaikkia lapsenlapsiaan todella paljon. Mummo ei juurikaan hoida, ellei ole "pakkotilanne."

isäni ei koskaan, nähdään ehkä kaksi kertaa vuodessa. Mieheni isä ei myöskään koskaan hoida, mutta leikkii lasten kanssa jos ovat meillä kylässä, tai me heillä.

Vanhempani ovat eronneet, ja isäni asuu lähempänä kuin äitini (no, yli 100 km välimatkaa kumpaankin..) Minulla on 10-, 7- ja 3-vuotiaat lapset, ja vasta kuopuksen synnyttyä isäni on alkanut ottaa kontaktia lapsenlapsiinsa. Hidas hämäläinen on tajunnut vasta nyt isovanhemmuuden ilot :D



Äitini hoitaa lapsia ehkä pari kertaa vuodessa, isäni noin joka toinen kuukausi. Yleensä isäni vaimo on myös paikalla, mutta ei aina - hän pärjää mainiosti lasten kanssa yksinkin. Isäni ja vaimonsa myös pyytävät lapsia oma-aloitteisesti hoitoon, äitini hoitoapua sen sijaan joudun aina minä pyytämään (vaikka hän kyllä aina sitten ilomielin suostuukin).

Hänellä on omat menonsa, hyvä kun on aikaa joskus käydä katsomassa. Eikä tietysti silloinkaan osallistu mitenkään hoitoon, vaan juo kahvia ja vähän jutustelee lapselle.



Ei tullut yllätyksenä, koska meininki oli sama aikoinaan omien lasten kassa. Olen tyytyväinen, jos lapsi ehtii jotenkin juuriinsä tätäkin kautta tutustua. Enempää en odota.



Omalle miehelleni tein selväksi, että lapsia ei tule, jos vastuu ei ole yhteinen. Hyvin on toiminut. Omasta perhetaustastani käsin osaan todellakin arvostaa miestäni isänä.

Jos viet itse ja haet itse, ehdotat sitä itse ja kerrot minne olet menossa ym. ym.

Tai oikeastaan isä kyllä kuskaisi edes takaisin, mutta minä pidän omaa autoani turvallisempana..

Vanhempani ovat eronneet ja äitini asuu toisessa päässä Suomea, joten isoisä hoitaa meillä jopa enemmän - ehkä kolmesti puolessa vuodessa.

Ei tosin ole tarvettakaan useammin.

Ja mieheni vanhemmat ovat nukkuneet mullan alla jo tovin, eipä hoitaneet eläessäänkään.

Minäkään en isovanhemmilla näe olevan minkäänlaista velvollisuutta hoitaa lapsenlapsiaan, mutta olen iloinen että he kuitenkin näin haluavat omaehtoisesti tehdä. Siis sekä mummo että pappa.

hoitavat lapsianne? Tarkoitan, että ilman mummeja. Aina vaaditaan isoäitiä hoitovastuuseen, miksi ei isoisää? Eikä syyksi kelpaa se, että ei se osaa - miten niin se voi laistaa hoitovelvollisuudestaan noin vain?

mutta en oikeastaan halua isovanhempien hoitavan lastani. Haluan hoitaa lapseni itse. Vierailemme kyllä mummolassa, mutta en halua kuormittaa isovanhempia hoitovastuulla.

Tosin kyllä haluaisivat hoitaa, niin minun kuin miehenikin isä. Molemmat ovat aikoinaan hoitaneet omia lapsiaan paljon, kausittain jopa enemmän kuin äidit.



Mun isäni, vaikka hyvä mies onkin, sattuu olemaan alkoholisti, pitkän linjan ja erittäin sairas sellainen. Mun lapsistani nuorin tarvitsee vielä paljon kantamista ja nostelua, kun on sen verran pieni, ja isoimmatkin ovat vielä aika pieniä, vilkkaita ja vauhdikkaita tapauksia. En yksinkertaisesti uskalla antaa heitä isäni hoiviin ilman, että paikalla on joku muukin aikuinen (luotettava ja terve sellainen). Olen selittänyt tämän isälleni, ja ainakin hän vakuuttaa ymmärtävänsä.



Mieheni isä taas puolestaan pyytelee meiltä jatkuvasti anteeksi sitä, ettei pysty lapsenlapsiaan hoitamaan. Hän on käynyt läpi muutaman suurehkon ja vaikean leikkauksen, joiden vuoksi hän ei pysty esim. kumartumaan kunnolla, kantamaan kovin painavia tavaroita (tähän lasketaan jo meidän yli 4-kiloiset vastasyntyneemme), ja lisäksi hän voi saada hyvin yllättäen valtavia kipukohtauksia, jotka suurin piirtein halvaannuttavat hänet hetkeksi. Hän ei uskalla hoitaa lapsiamme, jos paikalla ei ole jotakin muuta, luotettavaa ja tervettä aikuista.



Mutta ainakin meidän lapsillamme on välittävät isoisät, molemmat pitävät yhteyttä ja selvästi rakastavat lapsenlapsiaan. Samaa ei voi sanoa mun äidistäni, joka ei ole välittänyt kertaakaan tulla edes tapaamaan mun lapsiani, ei koskaan kysy lasten kuulumisia, muista syntymäpäiviä tai muitakaan juhlapäiviä, ei osoita mitään mielenkiintoa lapsiani kohtaan, ja on jopa kerran sanonut, kun olin menossa häntä tapaamaan ja soittelin sitä ennen hänelle, että "kai sä jätät ne riiviöt sitte kotiin, mä en jaksais kuunnella mitään kakaroiden kiljumista". Jätin riiviöt kotiin, tosin jäin itsekin kotiin. Ei tulisi mieleenkään pyytää tätä mummia lapsiani hoitamaan.



Miehen äiti onneksi hoitaa osansa, hänellä on varsin hyvä suhde lapsenlapsiinsa, vaikkei hänkään ole elämäänsä pelkästään isoäitiydelle pyhittänyt. Miten voisikaan pyhittää, kun työssäkäyvä ihminen on edelleen.

Ja isäni on hoitanut lastani kerran viime kesänä. Heillä oli kyllä silloin kivaa, kävivät kalassa, joten ehkä kysyn tänä kesänä uudestaan :)

Ei sen ikäpolven miehet ole paljon lapsia hoidelleet, edes omiaan.

ja hotaa aina tarvitaessa ja ehdottaa sitä ihan itsekkin. Vanhempani ovat eronneet joten ihan yksin hoitaa ja hyvin suoriutuu. Kyläillessään hän leikkii lapsen kanssa ja siinä sivussa jutustelee minun kanssani. Isäni hoiti myös omia lapsiaan paljon.

Kyllä ne on velvollisuutensa jo hoitaneet kun ovat omat lapsensa aikuisiksi saattaneet.



Mutta juu, minun lasta on hoitanut enemmän äitini kuin isäni, mutta ei kyllä äitikään kuin kerran parin tunnin ajan. Lapsi 8kk. Isä hoitaa sitten eri juttuja, on ollut esimerkiksi kyytiapuna meille.