Miten muut kestivät miehen kieltäytymiset pikkulapsiaikana?

Se nyt vaan on sekin tätä elämää.

Siis toihan on koko ajan vonkaamassa. Olkaa vaan tyytyväisiä, että saatte rauhassa levätä, eikä tarvi olla koko ajan jalat harallaan!

Ei meillä sellaista ole ollut, enemmän sitä että mulla on ollut *illu niin kipeänä ja niin karmea väsy, että yhdyntä ei ole houkutellut. Suu ja kädet ovat olleet miehen ilona. Odotetaan vaan sitä aikaa, että saadaan maha pois välistä ja päästään kunnolla iholle. :D



Mutta asiaan. Jos miehelle ei seksi maita, niin ehdottomasti kannattaa jutella että mistä on kyse. Pelkääkö satuttavansa vauvaa tai sinua, luuleeko että sinä et miestä kaipaa kun on se vauva koko ajan sylissä, onko hänen vaikea nähdä sinut sekä äitinä että kumppanina, vai mistä on kyse. Pelkästään kyräilemällä ja odottamalla asia tuskin selviää.

Läheisyyden puute? Jos nyt jotain, niin meillä läheisyys ja hellyys pikemminkin lisääntyi...



Ja seksielämä selkeästi parempaa kuin ennen lapsia. En tiedä mikä syynä tähän, ehkä sellainen lopullinen yhteen hitsautuminen ja luottamus toiseen.



Ei meillä kyllä ole seksittömiä jaksoja ollut kuin ehkä ihan loppuraskaudessa kun kolotti vähän joka paikkaa ja sit synnytyksen jälkeen ehkä kuukausi. Ei meillä imetys ole kyllä seksielämää estänyt.

Ehdottomasti, siitä ei lipsuta. Jos läheisyyden päästää karkaamaan, on siitä vaikea saada kiinni ilman kovaa yrittämistä. Jos läheisyys kuivuu kasaan, ei se seksikään maita.